Keskikesä ei tuonut merkittäviä muutoksia työttömyyden suuntaan ja työttömien määrä näyttää edelleen kohoavan hitaasti, Akava Works toteaa työttömyyskatsauksessaan.
Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta sitä lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Lomautusten korkein määrä näyttää osuneen maaliskuuhun. Vastavalmistuneiden työttömyys on kohonnut matalalta tasoltaan vuoden verran, ja korkeakoulutetuilla enemmän kuin muilla.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli heinäkuun 2023 lopussa noin 278 750 työtöntä työnhakijaa. Se on hieman vajaat 6 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin heinäkuussa 2022. Työttömyy kohoaa, mutta nousun jyrkkyys on edelleen hieman epäselvä ja tuntuu vaihtelevan kuukaudesta toiseen.
Edellä mainitut luvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli heinäkuun lopussa yhteensä noin 18 400 henkilöä, mikä on vajaat 3 780 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäys vuoden takaiseen on suurentunut viime kuukausina.
Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella katsauksen mukaan näyttää edelleen siltä, että lomautettujen määrä oli korkeimmillaan jo maaliskuussa 2023. Sen jälkeen määrä on hieman pienentynyt, vaikka se on suurempi kuin vuotta aiemmin. Alimmillaan lomautettujen määrä oli syyskuussa 2022. Akava Works arvioi, että heinäkuussa 2023 lomautettuna oli vajaat 4 150 henkilöä enemmän kuin syyskuussa 2022.
Lomautusten väheneminen maaliskuun jälkeen on mielenkiintoinen havainto, kun ottaa huomioon, että esimerkiksi rakentamisen näkymät ovat heikentyneet nopeasti.
Lomautettujen määrät ovat kohonneet vuoden takaisesta sekä korkeakoulutetuilla (+1 059) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (+2 719). Melko suuria suhteellisia muutoksia on nähtävissä teknistaloudellisen koulutuksen saroilla. Lomautettuna olevien arkkitehtien määrä (62) on nelinkertainen vuoden takaiseen ja jo sama kuin enimmillään korona-aikana touko–elokuussa 2020. Kytkös rakentamiseen korostuu myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden lomautuksissa. Ne ovat lisääntyneet selvästi ainakin rakennusmestareilla ja rakennusinsinööreillä.
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä.
Työttömiä oli heinäkuun lopussa noin 260 340, joka on 2 715 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Muutos on hieman suurentunut viime kuukausina. Akava Worksin mukaan työttömyyden nousu kohdistuu korkeakoulutettuihin, eikä niinkään muihin. Korkeakoulutettuja työttömiä oli heinäkuussa 2 819 vuoden takaista enemmän, kun taas muita kuin korkeakoulutettuja oli työttömänä jopa hieman runsaat 100 vähemmän.
Vielä vuosi sitten vastavalmistuneita oli työttömänä vähiten noin 14 vuoteen, ja selvästi vähemmän kuin ennen koronakriisiä. Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana heidän työttömyytensä on kuitenkin kääntynyt uudelleen loivaan nousuun.
Heinäkuun 2023 lopussa vastavalmistuneita oli työttömänä kaikkiaan lähes 11 780. Heistä korkeakoulutettuja oli noin 3 510 ja muita kuin korkeakoulutettuja vajaat 8 270. Verrattuna vuoden takaiseen vastavalmistuneita oli kaikkiaan työttömänä 1 060 enemmän (lisäystä vajaat 10 prosenttia). Korkeakoulutetuilla vastavalmistuneilla työttömyyden kasvu on ollut tätä nopeampaa. Heitä oli työttömänä 660 enemmän (nousua 23 prosenttia) kuin heinäkuussa 2022. Muiden kuin korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työttömyys on kohonnut selvästi vähemmän, 400 henkilön verran (viisi prosenttia).
– Vastavalmistuneiden työttömyys siis kohoaa, mutta on edelleen matalalla tasolla. Korkeakoulutettujen kohdalla vastavalmistuneiden työttömyys lähestyy jo koronakriisiä edeltänyttä. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla koronaa edeltänyt työttömyyden taso on jo yhtä korkea, mutta alemman korkea-asteen suorittaneilla on koronaa edeltäneeseen tasoon vielä matkaa, Akava Works toteaa katsauksessaan.
