Energiamarkkinoilla on Venäjän kokoinen aukko. Pahin energiakriisi on takana ja asiantuntijat eivät usko, että ensi vuonna suomalaisten olisi syytä elää energiauhan alla. Sen sijaan suomalaiskuluttajat maksavat edelleen normaalia enemmän sähköstä.
– Mielestäni on aiheellista kysyä, että mikä on normaalia. Jos puhumme koronan jälkeisen ajan ennätyshalvoista sähkönhinnoista, niin sille tasolle emme palaa. Toisaalta tulevana talvena tulemme tuskin kokemaan yhtä korkeita sähkönhintoja kuin viime talvena, Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa sanoo Verkkouutisille.
– Kirjoitin juuri tällä viikolla Twitterissä, että kuluvan vuoden loka- ja joulukuun väliselle ajanjaksolle markkinat ennustavat pörssisähkön hinnaksi 6,7 senttiä per kilowattitunti ja vuoden 2024 tammi- ja maaliskuun väliselle ajanjaksolle 9,1 senttiä per kilowattitunti. Viime vuonna vastaavat luvut kyseisille ajanjaksoille olivat 34,1 senttiä per kilowattitunti ja 33,4 senttiä per kilowattitunti.
Suomalainen sähköntuotanto on omavaraisempaa kuin aikoihin. Olkiluoto 3 valmistumista odotettiin kädet ristissä koko viime talven ajan, mutta leuto talvi ja kuluttajien vähentynyt sähkönkulutus pelastivat suomalaiset kiertäviltä sähkökatkoilta. Olkiluoto 3 tuo oman lisänsä kotimaiseen sähköntuotantoon.
Olkiluoto 3:n lisäksi suomalaisten sähkönhintaa puskee alaspäin Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen lempilapsi: tuulivoima.
– Tuulivoima tuo meille todella paljon sähköä vähätuulisinakin päivinä ja uusien investointien myötä sen kapasiteetti nousee parhaimmillaan 7000 megawattiin. Määrä on varsin suuri ja tuulivoiman panostukset ovat mukana markkinoiden laskemissa hinnoissa. Meillä on Euroopan mittakaavassa erittäin halpaa sähköä, Ruusunen sanoo.
Ruusunen kuitenkin huomauttaa, että sähkönhinta tulee olemaan tulevana talvena korkeammalla tasolla kuin mihin suomalaiset vielä muutama vuosi sitten pääsivät tottumaan.
Ruusunen ja Salomaa sanovat, että tulevana talvena todennäköisyys sille, että suomalaiset joutuisivat kärsimään sähköpulasta, on hyvin pieni. Ruusunen joukkoineen varautuu kuitenkin pahimpaan.
– Tämä on normaalia elämää, jota elämme Fingridissä. Varaudumme aina pahimpaan ja olemme varautuneet siihen, että sähköpula voi yllättää myös ensi talvena. Olemme varoitelleet sähkön riittävyydestä joka talvi, mutta vasta viime kesänä toimittajat alkoivat soittamaan minulle huolissaan siitä, miten sähköpulaan pitäisi varautua. Tulevan talven osalta riski kiertäville sähkökatkoille on kuitenkin hyvin pieni, Ruusunen sanoo.
– Me teimme jo viime talvena kaikkemme, että sähkökatkoihin ei jouduttaisi turvautumaan. Meillä on esimerkiksi Loviisan ydinvoimalan verran reservissä kapasiteettia, joka ei yleensä sähkömarkkinoille tuota sähköä.
Markkinoiden valuvikaan on ratkaisu
Energiamarkkinoihin perehtynyt Aalto yliopiston professori Peter Lund varoitti Aamulehdessä tällä viikolla, että hallitusten on syytä varautua aiempaa korkeampiin sähkönhintoihin myös ensi talvena.
Lundin mukaan sähkömarkkinat kaipaavat päivittämistä, koska kriisitilanteen sattuessa hinnat vain jatkavat nousuaan. Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaalla on tilanteeseen helppo ratkaisu.
– Ykkösasia, josta on pidettävä huolta, on se, että meillä on riittävästi tarjontaa sähköstä. On todella tärkeää, että meillä tulee riittävästi investointeja sähköntuotantoon. Uudessa kriisitilanteessa tarvitsemme hintakattoa, Salomaa sanoo.
– Joskus tällainen tilanne on mahdollisesti uudelleen edessä. En odota sitä kuitenkaan ensi talvelle. Silloin olemme tilanteessa, jossa kaikkien menot kasvavat. Suurin osa ihmisistä selviää tilanteesta ihan kohtuudella, mutta meillä pitäisi olla myös keinoja, joilla auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.
Suomessa on reagoitu sähkömarkkinoiden valuvikaan ja Suomeen on rakennettu lisää tarjontaa tuulivoimasta. Infraan panostaminen on kuitenkin hidasta eikä ratkaisuja ole saatavilla nopeasti.
Olkiluoto 3 valmistui tänä vuonna ja tuulivoimaa rakentuu lisää, mutta ensi vuodelle ei ole valmistumassa uutta tuotantoa. Investointeja ja uusia hankkeita on kuitenkin vireillä. Yhtenä merkittävimmistä on itäiseen Suomeen kaavailtu tuulivoima, joka lisäisi merkittävästi kapasiteettia ja tuulivoiman toimintavarmuutta. Puolustusvoimat ovat vastustaneet tuulivoiman rakentamista Itä-Suomeen, koska sen on uskottu haittaavan tutkien käyttöä.
Näiden lisäksi siirtoyhteys Pohjois-Ruotsiin on valmistumassa vuonna 2025 ja toinen siirtoyhteys Pohjois-Ruotsista valmistuu vuosikymmenen vaihteessa.
– Uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus, että tuulivoiman rakentamista Itä-Suomeen aletaan edesauttamaan Arto Rädyn tekemän selvityksen pohjalta, Jukka Ruusunen sanoo.
– Tänä vuonna tuulivoiman kapasiteetti nousee noin 5500 megawatista noin 7000 megawattiin. Tiukassa paikassa ainoa tapa, jolla tuotanto ja kulutus saadaan tasapainoon, on kulutukseen vaikuttaminen. Se tarkoittaa, että vähennämme kulutusta silloin, kun on tiukka paikka.