Amerikkalainen Vice-julkaisu on käynyt tutustumassa vapaaehtoisista koostuvaan erikoisryhmään, joka raivaa miinoja Ukrainan rintamalla.
Raivaajaryhmä koostuu pääosin entisistä sotilaista eri maista. Miinojen purkamisen lisäksi he kouluttavat ukrainalaisia sotilaita.
Ukraina on ryhmän mukaan täynnä venäläisten miinoja. Venäjä ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen, joka kieltää henkilömiinojen käytön.
Pirullisimpia ovat raketinheittimillä maastoon siroteltavat POM-3-henkilömiinat. Ne aktivoituvat askeleiden tärinästä, joten niiden päälle tarvitse edes astua. Aktivoituessaan miina hyppää ilmaan rinnan tasolle, räjähtää ja levittää tappavia sirpaleita jopa 16 metrin säteelle.
Erikoisryhmän työ alkaa useimmiten silloin, kun tykistötuli hetkeksi hiljenee. Toistaiseksi kukaan ryhmästä ei ole loukkaantunut rintamalla.
Vaarallisin operaatio ryhmän mukaan tapahtui Donetskissa Soledarin alueella, jossa miinanraivaajat joutuivat Venäjän voimakkaan tykistötulen alle. Kun ryhmä oli vetäytymässä puolustuslinjan taakse turvaan, ukrainalaiset sotilaat luulivat heitä vihollisiksi ja aloittivat tulituksen. Henkilövahingoilta kuitenkin säästyttiin.
Vapaaehtoiset eivät saa hengenvaarallisesta työstään rahallista korvausta.
Britannian armeijassa aiemmin palvellut Jonathan Baynard kertoo luopuneensa hyvin palkatusta teknologia-alan työstä ja lähteneensä Ukrainaan, koska Venäjän hyökkäyksen hän kokee historiallisena epäoikeudenmukaisuutena.
Ryhmän epävirallisena johtajana toimii Ukrainassa syntynyt Markian. Hän muutti 14-vuotiaana Kanadaan, jossa hän palveli aikuisiällä armeijassa ja oppi raivaamaan miinoja.
– Markian ajattelee jäävänsä sodan päättymiseen asti, kertoo ryhmää tavannut valokuvajournalisti Jan Schneidereit Vicen jutussa.
– Mutta miinanraivaajille sota ei pääty viimeiseen laukaukseen, vaan se päättyy viimeiseen maamiinan raivaukseen. Ja siihen voi mennä vielä 40 vuotta.
