Kylmän sodan päättymisen jälkeisinä vuosikymmeninä arktinen alue on pyritty pitkään säilyttämään sotilaallisista jännitteistä vapaana vyöhykkeenä. Myös Suomen arktisen politiikan strategia on lähtenyt siitä, että aluetta tulisi kehittää rauhanomaisesti ja rakentavan yhteistyön pohjalta.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen vuonna 2021 päivittämä arktisen politiikan strategia tunnisti kyllä jo kielteisen kehityksen, jonka taustalla ovat etenkin Venäjän sotilaallisen läsnäolon suunnitelmallinen lisääminen pohjoisilla alueilla ja maan muut Euroopan epävakauttamiseen tähtäävät toimet.
Chatham House -ajatushautomossa työskentelevä ranskalainen turvallisuuspolitiikan tutkija Mathieu Boulègue pitää ilmeisenä, että arkista aluetta ei voi enää eristää niistä jännitteistä, joita Venäjän ja lännen suhteiden heikentymisestä vääjäämättä seuraa. Alueella pitkään jatkunut seesteinen vaihe on siis todennäköisesti tulossa tiensä päähän.
– Napa-alueisiin liittyvien kysymysten kasvava epävarmuus ja suoran sotilaallisen kilpailun potentiaali vaikuttavat Yhdysvaltojen, Naton ja muiden läntisten valtioiden turvallisuusintresseihin. Venäjän näkökulmasta napa-alueita koskevat asiat voivat linkittyä yhä tiiviimmin toisiinsa ja ajaa Kremliä nykyistä aggressiivisempaan ja militarisoituneempaan otteeseen Venäjän oletettujen kansallisten etujen turvaamiseksi, Boulègue kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan.
– Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on tuhonnut kaikki toiveet Arktiseen neuvostoon ja Arktisten rannikkovartiostojen foorumiin liittyvän yhteistyön jatkumisesta Kremlin kanssa. Maaliskuussa niin sanotut Arctic 7 -maat (Kanada, Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Yhdysvallat) nimenomaisesti tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen ja yksimielisesti jäädyttivät osallistumisensa Arktisen neuvoston kokouksiin, hän toteaa.
Kaikki olemassa olleet mahdollisuudet Arktisen alueen sotilaallista turvallisuutta koskevaan rakentavaan vuoropuheluun ovat Boulèguen mielestä nyt kadonneet. Koska luottamusta Venäjään ei enää ole, maata ei voi hänen mukaansa päästää takaisin mihinkään arktista turvallisuutta käsitteleviin neuvottelupöytiin ainakaan ennen kuin valta Kremlissä on uskottavasti vaihtunut.
