Metaani on toiseksi tärkein kasvihuonekaasu ja se lämmittää ilmastoa voimakkaammin kuin hiilidioksidi. Glasgow’n ilmastokokouksessa tehtiin historiallisena pidetty sopimus metaanipäästöjen leikkaamisesta maailmanlaajuisesti 30 prosentilla vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030.
Helsingin Sanomien mukaan Suomi on jo vähentänyt metaanipäästöjä 40 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2019. Uusien innovaatioiden odotetaan helpottavan tilannetta. Esimerkiksi rehun lisäaineilla voidaan vähentää metaanin muodostumista lehmän pötsissä.
Hollantilaisen biotekniikkayhtiö DSM:n rehulisäaine odottaa myyntilupaa Euroopassa. Sen avulla lypsykarjan päästöt voisivat vähentyä jopa 30 prosenttia. Valion hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen kertoo, että nämä uudet teknologiat tulevat laajaan käyttöön vuoden tai parin aikana.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Johanna Vilkki arvelee, etteivät jo nykyisellään vaikeuksissa olevat maitotilat olisi valmiita vaihtamaan rehuun, joka aiheuttaa lisäkustannuksia. Lisäksi lisäaineet eivät välttämättä sovellu luomutuotannon kriteereihin. Vilkki arvioi, että ruokinnalla voitaisiin kuitenkin vähentää lehmien metaanipäästöjä 10–30 prosenttia tulevina vuosina.
Lehmistä on jalostettu ja voidaan edelleen jalostaa entistä tuottavampia ja pitkäikäisempiä, jolloin lehmien lukumäärä ja sen myötä metaanipäästöjen määrä vähenee. Nousiainen kertoo, että jalostukseen ja hyvinvointiin näillä toimenpiteillä voitaisi päästä 5–10 prosentin päästövähennykseen.
Lehmien lisäksi yksi merkittävä metaanipäästöjen lähde ovat jätteet, joiden käsittely on ollut merkittävä metaanipäästöjen vähentymisen syy Suomessa. Biohajoavia jätteitä ei ole saanut viedä kaatopaikoille enää vuoden 2016 alusta lähtien.
