SDP:n kansanedustaja ja entinen HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén sanoi eduskunnassa tartuntatautilakia käsiteltäessä, että 7. lokakuuta 2020 Koronavilkku oli ladattu 2,3 miljoonan puhelimeen. Tämä kattoi väestöstä 38 prosenttia ja älypuhelimista 48 prosenttia.
Tuona aikana koronatartunnasta oli ilmoitettu Koronavilkkuihin 314 kertaa.
– Kun sitä lukua verrattiin sitten samana aikana eli tämän järjestelmän toimintakauden aikana muuten saatuihin tartuntatautirekisterin tartuntatietoihin, niin 38 prosenttia sinä aikana sattuneista tartunnoista oli siis ilmoitettu tänne Koronavilkkuun. Minusta tämä määrä vaikutti aika pieneltä, mutta se on tietysti vaikea miettiä, mitkä olivat ne odotukset, Aki Lindén sanoi.
Kansanedustaja kysyi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.) ”näyttääkö tämä tehty investointi nyt ihan oikeasti siltä, että tämä on ollut hyödyllinen ja toimiva ja hyvä, vai oliko meillä kenties vähän suuria odotuksia ja hypetystä tämän asian yhteydessä?”.Ministeri Krista Kiuru sanoi kysymyksen olevan ”erittäin vaikea”.
– Me olemme onnistuneet siinä, että yli 90 prosenttia suomalaista kertoo tuntevansa, mikä tämä Koronavilkku on. Se on siis hyvää pandemian vastaista työtä. Tässä me olemme nimenomaan onnistuneet, että ihmiset ovat tarkkana, Krista Kiuru aloitti.
– Toisaalta samaan aikaan voi sanoa, että noin 45 prosenttia tartunnan saaneista on ollut Koronavilkun käyttäjiä, ja minusta sekin on aika hyvä luku ottaen huomioon, että ladattu määrä on 2,6 (miljoonaa), ja voi sanoa, että käytännössä tuo THL:n arvio siitä, että näistä kaikista, tästä lataajien määrästä, siis olisi tunnisteensa antanut altistuneiden löytämiseksi 80-90 prosenttia niistä, jotka ovat tartunnan saaneet, eli aika hyvin on myös sitten lähdetty siihen tietojen luovuttamiseen. Mutta totta on, että yhdestä tartunnan saaneesta seuraa välillisesti 1,5 tai 2,5 yhteydenottoa ainoastaan Omaolon oirearvioon. Ja kysymys on, että miksi, eli siltä osin tässä vastauksia.
