CEPR-tutkimuskeskuksen analyysin mukaan 48 prosenttia Ruotsin koronavirustartunnoista ja kolmasosa kuolemista olisi voitu välttää muun Euroopan kaltaisilla rajoitustoimilla.
Tiukemman linjan myötä Covid-19-kuolemia olisi ollut maaliskuun 18. päivän ja toukokuun 17. päivän välisellä aikajaksolla 2 438 eli 34 prosenttia nyt nähtyä vähemmän.
Apulaisprofessori Benjamin Bornin, tutkija Alexander Dietrichin ja professori Gernot Müllerin malli osoittaa, että rajoitusten vaikutus näkyy vasta huomattavalla viiveellä.
– Rajoitustoimet olisivat hidastaneet infektioita vasta kolmen tai neljän viikon jälkeen. Tämä on syytä huomioida, sillä Covid-19:n itämisaika on keskimäärin vain 5–6 päivää ja enintään 14 päivää, Born, Dietrich ja Müller kirjoittavat.
Malli pohjautuu Googlen keräämään aineistoon, jossa mitataan ihmisten liikkumista kaupoissa, puistoissa, julkisessa liikenteessä ja työpaikoilla. Rajoitustoimien oletetaan vähentävän oleskelua paikoissa, joissa infektiot ovat todennäköisimpiä. Puistoissa ja kotona vietetty aika vastaavasti lisääntyy.
Rajoitustoimet olisivat vähentäneet Ruotsin infektioita noin 14 000 kappaleella ja kuolemien määrää 1200:lla. Vaikutus olisi näkynyt viiveellä 8,5 viikkoa kestäneen jakson jälkeen.
– Ero osoittaa, että ihmiset eivät ymmärrä oman tartuttavuutensa aiheuttamia ulkoisvaikutuksia. Tämän vuoksi vapaaehtoisuuteen pohjautuvat rajoitukset eivät johda yhtä merkittävään sosiaaliseen eristäytymiseen kuin tiukat rajoitustoimet, tutkijat toteavat.
Tämän mukaan Ruotsin koronatartunnat olisi vähentyneet puolella ja -kuolemat kolmanneksella, jos maa olisi seurannut eurooppalaista lockdown-politiikkaa. https://t.co/dSKWwaOP34
— Aki Kangasharju (@AkiKangasharju) August 3, 2020
