Viimeaikaisten tutkimustulosten valossa näkemys on todennäköisesti ollut virheellinen. Tähän viittaa myös tuore geenitietoja hyödyntänyt tutkimus, jonka mukaan kohtuukäyttöön liitetyt hyödyt selittyvät alkoholin sijaan muilla seikoilla.
Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 500[nbsp]000 kiinalaisen terveys- ja geenitietoja, ja niiden avulla tutkijat pystyivät tunnistamaan joukosta osallistujat, joiden perimä tekee alkoholin käytöstä epämukavaa. Kyseiset geenivariantit ovat yleisiä Aasiassa, ja tutkimusten mukaan niiden kantajat useimmiten välttävät alkoholia. Tulokset koskevat vain miehiä, sillä naiset joivat niin vähän alkoholia.
Tavanomaisessa analyysissa kohtuullisesti eli noin 1–2 alkoholiannosta päivittäin juovat olivat pienentyneessä vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, aivoinfarktiin, aivoverenvuotoon ja sydäninfarktiin. Tämä havaittiin verrattuna täysin raittiisiin ja suurkuluttajiin.
Tulokset kuitenkin muuttuivat, kun analyysissa huomioitiin osallistujien geenitiedot. Kun alkoholinkäyttö määriteltiin geenivarianttien avulla, kohtuukäyttö ei enää liittynyt pienempiin sairastumisriskeihin, vaan aivoverenvuodon ja aivoinfarktien riskit suurenivat tasaisesti kulutuksen kasvaessa.
Tulokset viittaavat siihen, että aiemmissa tutkimuksissa kohtuukäyttöön liitetyt sydänhyödyt ovat todennäköisesti johtuneet kohtuukäyttäjien muista elintavoista ja ominaisuuksista. Monissa tutkimuksissa ei myöskään huomioida sitä, että täysin raittiiden parissa on myös entisiä suurkuluttajia.
Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä ja siitä kertoi Uutispalvelu Duodecim.
