Monien mielestä näiden eduskuntavaalien pitäisi olla ilmastovaalit. Hieno juttu. En halua mitenkään masentaa, mutta yksin Suomen osuus maailman päästöistä on todella pieni.
On ilman muuta ehdottoman tärkeää, että Suomi tekee oman osansa. Silloin voi vaatia myös muilta. Mutta ilmastopolitiikassa Suomen tulee suunnata voimia nyt ennen kaikkea EU-tasolle; varmistaa että Euroopan unioni tiukentaa omia päästötavoitteitaan ja saa myös muut maailman maat mukaan. Sillä on vaikutusta.
Ilmasto- ja energiapolitiikassa on EU-tasolla otettu kuluneella kaudella varsin merkittäviä askelia. On päätetty mittavista lainsäädännöistä, joilla muun muassa vahvistetaan päästökauppaa, lisätään energiatehokkuutta, tehostetaan energiamarkkinaa ja nostetaan uusiutuvan energian osuutta. Kiertotaloutta on vauhditettu uudella jätedirektiivillä, jonka seurauksena lähes kaikki jäte tulee jatkossa lajitella ja kierrättää.
Viime viikolla Euroopan parlamentin täysistunnossa sinetöitiin lainsäädäntö, jolla osa kertakäyttömuoveista kielletään EU-alueella kokonaan vuodesta 2021 alkaen. Samoin vahvistettiin asetus uusien henkilöautojen tiukoista hiilidioksidipäästörajoista 2030 alkaen. Ensimmäistä kertaa vastaavat rajat tullaan asettamaan myös kuorma-autoille.
Näillä päätöksillä on suuri globaali vaikutus. Kun esimerkiksi muovikrääsän myynti kielletään maailman suurimmalla 500 miljoonan asukkaan sisämarkkina-alueella, se vaikuttaa tuotantoketjuihin ja materiaaleihin kaikkialla maailmassa.
Suomalaisille yrityksille ja innovaatioille vähähiilisyys ja siirtyminen kiertotalouteen tarjoaa aikamoisia kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia. Kaikki mikä tehdään öljystä, voidaan tehdä myös puusta. Puupohjaisia raaka-aineita voidaan käyttää korvaamaan fossiilisia niin kemianteollisuudessa, kosmetiikassa, lääkkeissä, pakkauksissa kuin jopa vaatteissakin. Samoin liikenteen sähköistäminen edellyttää lähivuosina isoja investointeja eurooppalaiseen akkuklusteriin, jossa Suomella voi olla merkittävä rooli. Päästöjen vähentäminen ei tarkoita sitä, että elinkeinotoiminta ja taloudellinen aktiviteetti pitäisi ajaa alas. Asioita on tehtävä uudella, fiksummalla tavalla.
Vaikka ilmasto- ja energiapolitiikassa on otettu isoja askelia, riittää työtä myös tulevalle kaudelle. Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tahtia on kuitenkin kiristettävä, jos haluamme tosissaan hillitä ilmastonmuutosta.
Komissio arvioi, että Euroopan unionin päästöt laskisivat jo nyt tehdyillä päätöksillä vähän yli tavoitteen, 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Euroopan parlamentti haluaa tiukentaa EU:n 2030 ilmastotavoitteen 55 prosenttiin. On hienoa, että Suomessa kokoomuksen lisäksi seitsemän muutakin eduskuntapuoluetta tukee tätä tavoitetta. Nyt on vielä saatava kaikki EU-jäsenmaat ja sen jälkeen muu maailma mukaan.
Vuosi 2100 voi tuntua kaukaiselta, mutta tämän päivän lapset tulevat näkemään tuon ajan. Meidän sukupolvemme velvollisuus on tehdä muutokset nyt, enää ei ole aikaa hukattavaksi. Siksi ilmastopolitiikkaa on tehtävä Euroopan unionin tasolla. Se vaikuttaa koko maailmaan.
