Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Hanna Kososen mukaan liikunnan tulisi olla jokaisen suomalaisen perusoikeus. Hän kiittää eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhoa (sin.) ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon tuomisesta eduskunnan käsittelyyn.
– Julkisia terveydenhoitomenoja voisi tutkimusten mukaan vähentää reilusti yli kolmella miljardilla liikunnan avulla. Liikunta vetää mukaan niitä suomalaisia, jotka meinaavat jäädä sivupoluille, työkyky ja tuottavuus paranevat, hyvä mieli, yhteisöllisyys ja ilo lisääntyvät, Hanna Kosonen totesi eduskunnassa keskustan ryhmäpuheenvuorossa.
– Liikunnallinen elämäntapa pitää olla helposti valittavissa hyvien pyörä- ja kävelyreittien, lähiluonnon ja liikuntapaikkojen avulla. Liikunta ja urheilu ovat positiivisia ratkaisuja yhteiskuntamme haasteisiin.
Kososen mukaan kuntoliikunnan rahoitus olisi siirrettävä asteittain yleisiin budjettivaroihin. Hän huomautti, että Liikkuva koulu -hankkeella on saatu lähes kaikki Suomen perusasteen koulut liikkuviksi kouluiksi.
– Hyväksi havaittu malli on ehdottomasti vietävä varhaiskasvatuksen ja korkea-asteen piiriin, toisella asteella sitä ensi vuonna kokeillaan jo. Päiväkotien ja koulujen pihojen tulee olla liikkumiseen ja leikkimiseen innostavia.
Suomessa on 800 000 liikuntarajoitteista henkilöä
– Seurat tekevät Suomessa erinomaista työtä, mutta voitaisiinko Suomessa ottaa mallia Islannista ja viedä tekeminen ihan uudelle tasolle? Ensiksikin Islannissa lähes kaikki lapset ovat seuratoiminnassa mukana, Kosonen sanoi.
– Toiseksi seuroissa voi harrastaa useampia lajeja. Kolmanneksi seuroissa liikkuminen on edullista. Neljänneksi valmentajat ovat koulutettuja ammattilaisia. Viidenneksi seuratoiminta tukee samanaikaisesti lapsen kasvua kilpailijana, mutta myös kasvamista ihmisenä urheilemisen kautta.
Suomessa on tällä hetkellä noin 800 000 liikuntarajoitteista ihmistä. Hanna Kosonen painotti, että myös heillä tulisi olla yhdenvertaiset edellytykset liikunnan harrastamiseen.
– Tämä toteutuu vielä hyvin hajanaisesti. Suomessa on esimerkiksi vain pari jääkiekkohallia, jossa vammaiset voivat pelata kelkkajääkiekkoa, kun Ruotsissa halleja on useita kymmeniä.
