Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen kertoo muuttaneensa kantaansa Ahvenanmaa-kysymyksessä.
– Suomen pitäisi harkita Venäjän konsulaatin sulkemista Ahvenanmaalla sekä demilitarisoinnin purkamista huolellisesti, oikeudellisesti kestävällä tavalla ja liittolaisten kanssa yhdessä, hän toteaa X-palvelussa.
Suomen ja Neuvostoliiton välisen vuoden 1940 sopimuksen mukaan konsulaatin tehtäviin kuuluu myös valvoa demilitarisoinnin toteutumista.
Vuoden 1921 Ahvenanmaan linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevan sopimuksen mukaan sotilaallinen läsnäolo Ahvenanmaalla ei ole rauhan aikana sallittua eikä saaria saa linnoittaa.
Vanhanen korostaa maailman muuttuneen.
– Venäjä on osoittanut Ukrainassa ja muualla, että se noudattaa sopimuksia vain silloin kun se palvelee sen omia etuja. Samalla Itämerellä on nähty enemmän sabotaasia, häirintää ja tiedustelutoimintaa. Tämä muuttaa myös Ahvenanmaan turvallisuuslogiikkaa.
Asiantuntija katsoo, että Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen ei ole enää samalla tavalla itsestäänselvyys kuin aiemmin.
– Siksi Suomen ja Naton on varauduttava tilanteisiin, joissa meidän on toimittava nopeammin ja itsenäisemmin myös Ahvenanmaan kaltaisissa kysymyksissä.
– Ahvenanmaa on liian tärkeä sekä Suomelle että Ruotsille ollakseen harmaa alue, jonka asemaa voidaan kriisissä testata. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi erikoisoperaatioita, satamien haltuunottoa tai muita rajattuja toimia, jotka jäävät sodan kynnyksen alapuolelle.
Vanhasen mielestä vakiintuneita ratkaisuja on voitava arvioida uudelleen.
– Kysymys on lopulta siitä, pystymmekö turvaamaan alueen nopeasti ja ilman epäselvyyksiä kaikissa tilanteissa. Tämä ei tarkoita sitä, että Ahvenanmaasta pitäisi tehdä sotilaallinen linnake tai voimannäytön paikka.
Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin ahvenanmaalaisten näkemyksen ja identiteetin merkityksen.
– Tämä ei ole helppo keskustelu, mutta meidän on kysyttävä, mikä on turvallisin ratkaisu seuraavan 10 vuoden aikana. Ahvenanmaan turvallisuus ei voi perustua toiveeseen, ettei kriisi koskaan kosketa sitä.
Hänen mukaansa asian voi kääntää myös toisin päin:
– Jos Ahvenanmaa ei olisi demilitarisoitu ja joku ehdottaisi sitä nyt tässä turvallisuustilanteessa, ajatus tuskin saisi kovin laajaa kannatusta. Kysymys on lopulta siitä, vastaavatko vanhat ratkaisut enää tämän ajan todellisuutta.