Naton helmikuussa käynnistämä Arctic Sentry –operaatio vahvistaa ranskalaisen turvallisuuspolitiikan tutkijan Mathieu Boulèguen mukaan merkittävästi liittokunnan sotilaallista läsnäoloa ja pelotetta pohjoisilla alueilla.
Tämä edustaa hänen mukaansa uutta trendiä Naton alueellisessa toiminnassa samaan tapaan kuin aiemmin aktivoidut Eastern Sentry- ja Baltic Sentry -operaatiot, joilla on vahvistettu meri- ja ilmavalvontaa valituilla painopistesuunnilla.
Arctic Sentry -operaation taustalla vaikuttaa Boulèguen mukaan Ukrainan sota, joka on saanut Naton seitsemän arktista jäsenmaata tiivistämään rivinsä yhä aggressiivisemmaksi muuttuvaa Venäjää vastaan.
– Operaatio luo Naton jäsenmaille ja sotilaallisille suunnittelijoille edellytykset koordinoida ja synkronoida arktista toimintaansa yhtenä kokonaisuutena. Tämä myös selkeyttää liittokunnan pohjoista ulottuvuutta Suomen ja Ruotsin liittymisen myötä. Norfolkin yhteisoperaatiojohtoporras, jonka johtoon nousee pian ensimmäistä kertaa brittiläinen amiraali, ottaa johtovastuun osana uudella, laajennetulla vastuualueella, joka kattaa nyt kaikki Pohjoismaat, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa työskentelevä Boulègue kirjoittaa analyysissaan.
Arktisen alueen hallinnassa on hänen mukaansa kyse pääsystä ja läsnäolosta. Siksi Naton kyvyllä sijoittaa joukkoja alueelle on kriittisen tärkeä merkitys.
– Arctic Sentry ilmentää läsnäolon kautta toteutuvan pelotteen logiikkaa. Tämä edellyttää räätälöityä lähestymistapaa joukkojen ja kaluston sijoittamiseen, koulutukseen ja harjoituksiin sekä logistiikkaan ja operatiiviseen tukeen, hän toteaa.
Operaation puitteissa on hänen mukaansa tehostettu merivalvontaa Pohjois-Atlantilla ja Norjanmerellä, vahvistettu ilmavalvontaa Islannissa ja sen lähialueilla sekä lisätty Tanskan ja Ruotsin ilmavoimien partiolentoja Grönlannin yllä. Britannia on lisäksi ilmoittanut kaksinkertaistavansa Norjaan sijoitettujen erikoisjoukkojensa vahvuuden 2 000:een.
– 9.–19. maaliskuuta noin 25 000 sotilasta 14 Nato-maasta osallistui Cold Response 2026 -harjoitukseen Norjassa ja Suomessa. Grönlantiin liittyvistä transatlanttisista jännitteistä huolimatta mukana oli myös 3 000 yhdysvaltalaista merijalkaväen ja ilmavoimien sotilasta, Boulègue muistuttaa.
Arctic Sentry on hänen mukaansa todennäköisesti vasta esimakua Naton pitkäjänteisemmästä suuntautumisesta kohti arktista aluetta.
– Arktinen alue on toimintaympäristönä ainutlaatuinen ja haastava. Naton on asetettava siellä autonomiset ja miehittämättömät tiedustelu-, valvonta- ja tiedustelukyvykkyydet (ISR) operaatioidensa ytimeen, hän toteaa.
Tähän sisältyvät hänen mukaansa tekoälyavusteinen datan yhdistely ja kerääminen, avaruudelliset viestintä-, paikannus- ja navigointikyvyt, miehittämättömät ilma- ja merijärjestelmät sekä sensoriteknologiat. Tällaiset pitkälti etäkäyttöiset suorituskyvyt palvelisivat myös siviilijohtoisia toimintoja, kuten etsintä- ja pelastusoperaatioita, ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
Itämerellä syksyllä 2025 käynnistettyä Task Force X Baltic –hanketta, jossa testataan droonien, data-analyysin ja tekoälypohjaisten järjestelmien integroinnin tarjoamia mahdollisuuksia, voitaisiin hänen mielestään helposti laajentaa ja toisintaa myös arktisessa ympäristössä.