Venäläiseen ilmailuun kohdistuvat pakotteet alkavat näkyä. Suurin osa Venäjällä operoivista matkustajakoneista on länsivalmisteisia. Pelkästään yhden maaliskuun viikon aikana viidessä venäläisessä matkustajakoneessa ilmeni moottorihäiriöitä lennon aikana, kertoo alan kanava Aviatorshina.
Kanava listaa uusimmat tapaukset:
- Maaliskuun 16. päivänä Moskovasta Pietariin matkalla ollut Rossija Airlinesin Suhoi Superjet 100 -kone palasi Šeremetjevon lentokentälle toisessa moottorissa lisääntyneen tärinän vuoksi.
- 13. maaliskuuta saman lentoyhtiön Boeing 738 -koneessa lennolla Sotšista Novosibirskiin oli öljynkiertojärjestelmän hälytys ensimmäisessä moottorissaan.
- Maaliskuun 15. päivänä Jekaterinburgista Bangkokiin matkalla ollut Aeroflotin Airbus A330 -kone joutui palaamaan lähtökentälleen toisen moottorin ilmausventtiilin toimintahäiriön vuoksi.
- Maaliskuun 12. päivänä Ural Airlines A320neo -koneen toinen moottori vikaantui laskeutumisen aikana Habarovskissa.
- 10. maaliskuuta samanlainen toimintahäiriö havaittiin S7 Airlinesin Airbus A320 -koneessa Irkutskin lentokentällä.
Tämä on vain murto-osa Venäjän siviili-ilmailua vaivaavasta laajasta ongelmasta. Moscow Times muistuttaa, että Novaja Gazeta Evropa ja Aviaincident-kanava arvioivat aiemmin, että ilmailuonnettomuuksien määrä vuonna 2025 olisi jopa nelinkertaistumassa vuoteen 2024 verrattuna.
Kun Ukrainan täysimittainen sota alkoi helmikuussa 2022, Venäjän ulkopuolelle rekisteröidyt lentokoneet yhdessä yössä rekisteröitiin Venäjälle. Käytännössä ne siis varastettiin yksinkertaisella hallinnollisella rekisteröintitoimenpiteellä. Luonnollisesti tästä seurasi pakotteita: Venäjälle ei saa myydä koneiden varaosia.
Talouslehti Kommersant laski helmikuussa, maassa jäljellä olevista 93 laajarunkoisesta Boeing- ja Airbus-koneesta alle 60 on käytössä. Loput ovat joko pitkäaikaisessa huollossa tai poissa käytöstä varaosien puutteen vuoksi.
Moscow Times kertoo, että vuonna 2022 Venäjän liikenneministeriö ennusti tällaisten ajoneuvojen määrän vähenevän 52:een vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2026 todellinen käytössä olevien lentokoneiden määrä lähestyy jo vuodelle 2030 tarkoitettua arviota.
Syyskuussa 2025 Venäjä vetosi ICAO:han lieventääkseen Boeingin ja Airbusin lentokoneiden lentokelpoisuuden ylläpitämiseksi tarvittavia rajoituksia. Ulkomailla valmistettujen lentokoneiden korvaaminen kotimaisilla ei ole onnistunut: vuonna 2025 toimitettavaksi suunnitelluista 15 lentokoneesta vain yksi ainut on toimitettu.
Kaikilla suurilla lentoyhtiöillä on ongelmia. Aeroflotilla on Moscow Timesin mukaan huollossa 17 kaikista laajarunkoisista koneistaan joita on yhteensä 59. Niistä osa on ollut käyttämättömänä jo yli vuoden. Azur Airilla on käytössä 11 koneestaan kuusi ja Nordwind-yhtiöllä vain kaksi konetta yhteensä yhdeksästä.
Valtion ilmailun valvontaviraston johtaja Vladimir Kovalsky myönsi helmikuussa, että ongelma on ”systeemaattinen”. Vuosien 2023 ja 2025 välillä yli 480 lentokonetta oli lentokielloissa turvallisuusrikkomusten vuoksi. Tämä tarkoittaa noin puolta koko matkustajailmailun kalustosta. Valvontavirasto kirjasi väärennettyjä huoltoja, ilman valtuutettujen organisaatioiden osallistumista tehtyjä korjauksia ja hyväksyttävien rikkomusten kynnyksen laskua.
Näissä olosuhteissa lentoyhtiöiden on pakko etsiä epätavanomaisia ratkaisuja.
Esimerkiksi lentoyhtiö Ural Airlines ilmoitti talvella käynnistävänsä ”ainutlaatuisen” hankkeen, jonka tavoitteena on pidentää Airbus A320 -koneiden käyttöikää yli 96 000 lentotuntiin. Syksystä alkaen yhtiö ryhtyy purkamaan, diagnosoimaan, korjaamaan ja kokoamaan Airbus-koneet kokonaan itse. Valmistaja Airbusin sertifiointia tällaisella keskustella ei tietenkään ole.
Moscow Times kertoo, että uutisen tultua julki ilmailuasiantuntija Vadim Lukaševitš irvaili Ural Airlinesille huomauttamalla, että yhtiöllä onkin jo arvokasta käytännön kokemusta Airbus A320-koneiden purkamisesta: Ural Airlines on tehnyt konetyypillä kaksi hätälaskua.