Nimekäs venäläinen valtiotieteilijä Pavel Luzin on useissa eri yhteyksissä torjunut eräiden läntisten kommentaattorien esittämät arviot, joiden mukaan Vladimir Putinin johtama maa olisi matkalla kohti hajoamista. Luzin on perustellut näkemystään toteamalla, että Venäjällä ei ole nähtävissä sellaisia järjestäytyneiden ryhmien välisiä konflikteja, joita liitovaltion pirstoutuminen todennäköisesti edellyttäisi.
Tuoreessa analyysissaan hän kuitenkin katsoo Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan kärjistäneen poliittisen kulttuurin piirteitä, jotka saattavat lopulta johtaa federaation romahdukseen.
Venäjältä länteen siirtynyt Luzin tekee tutkimusta Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa, Jamestown Foundation -tutkimuslaitoksessa ja Tuftsin yliopistossa.
Venäjä on hänen mukaansa vajonnut tilaan, jossa enää harva poliittinen toimija kykenee vastaamaan kysymykseen, millaista Venäjää he tavoittelevat, mihin federaatiota ylipäätään tarvitaan.
– Venäläiset eivät myöskään välitä tippaakaan siitä, mitä maan muilla alueilla tapahtuu, Luzin huomauttaa.
Kun edesmennyt Wagner-johtaja Jevgeni Prigožin nostatti joukkonsa kapinaan Brjanskissa, venäläiset suhtautuivat Luzinin mukaan uutiseen jokseenkin välinpitämättömästi. Tämä on omiaan kumoamaan sen sitkeän myytin, että Venäjän kansa ei olisi koskaan valmis luopumaan miehitetyistä Ukrainan alueista.
– Yksi tärkeimmistä hierarkioista, ellei jopa tärkein – pääkaupungin ja alueiden välinen – on myös selvästi rapautunut. Moskova joutuu nyt kilpailemaan muiden kaupunkien kanssa maa sisäisistä muuttovirroista. Venäjän hyökkäyssota on entisestään vähentänyt pääkaupungin houkuttelevuutta paikkana, joka tarjoaisi parempaa elämää, Luzin toteaa.
Moskovan vetovoiman hiipuminen ja Venäjän perinteisen keskus-periferia-suhteen heikentyminen voi hänen mukaansa antaa tilaa keskipakoisvoimille, jotka johtavat federaation hajoamiseen tavalla, joka ei välttämättä noudata alueiden hallinnollisia tai etnokulttuurisia rajoja. Kyse olisi pikemminkin ”institutionaalisesta hajoamisesta”, jonka seurauksena Venäjästä tulisi käytännössä epäonnistunut tai romahtanut valtio.
– Tämä on vaihtoehto, jota harva käsittelee tai pitää edes mahdollisena, kun kyse on ydinasevaltiosta. Sellaisten aseiden hallussapito ei kuitenkaan estänyt Neuvostoliittoa hajoamasta eikä todennäköisesti voi estää Venäjän päätymistä epäonnistuneeksi valtioksi, samankaltaisesta kehityskulusta jo parikymmentä vuotta sitten Baltic Defense Review -lehdessä varoittanut yhdysvaltalainen pitkän linjan tiedusteluasiantuntija Paul Goble kirjoittaa tässä artikkelissaan.
– Luzinin artikkeli osoittaa, että se, mikä piti paikkansa silloin ja mitä vastaan Putin on jonkinlaisella menestyksellä taistellut, on yhä totta. Tämä johtuu suurelta osin Kremlin johtajan omista toimista ja kyvyttömyydestä ymmärtää oman maansa luonnetta ja historiaa, vaikka hän niistä kovin paljon puhuukin, Goble toteaa.