78 prosenttia journalismin opiskelijoista kannattaa vasemmistolaisia puolueita. Asia ilmenee Nordic Journalism Students 2025 -kyselyn tuloksista. Kyselyssä selvitettiin toimittajiksi opiskelevien yhteiskunnallisia arvoja. Suomesta kyselyyn osallistuivat Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijat. Suomalaisia vastaajia oli yhteensä 400.
Tulokset ovat herättäneet keskustelua siitä, voiko toimittajien poliittinen vinouma vaikuttaa journalismin uskottavuuteen.
– On suomalaisen journalismin uskottavuuden kannalta todella huolestuttavaa, että 78 prosenttia journalistiopiskelijoista äänestää vasemmistoa. Varsinkin, jos/kun yhä useampi journalisti kokee velvollisuudekseen tehdä politiikkaa ammatissaan, kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) kommentoi tuloksia viestipalvelu X:ssä.
Tutkimusta ei ole julkaistu eikä sen toteutustavasta ole saatavilla tarkempia tietoja. Osia kyselyn tuloksista päätyi julkiseksi sen jälkeen, kun toimittaja Sanna Ukkola jakoi kuvan tuloksista viestipalvelu X:ssä. Ukkolan jakaman kuvan perusteella tiedot olisi alun perin tarkoitettu vain Tampereen yliopiston sisäiseen käyttöön.
Sosiaaliseen mediaan päätyneestä kuvasta ilmenee, että opiskelijoista 44 prosenttia äänestäisi vasemmistoliittoa, 20 prosenttia vihreitä ja 14 prosenttia SDP:tä, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Näiden kolmen puolueen ääniosuus olisi yhteensä 78 prosenttia.
Vertailun vuoksi näiden kolmen puolueen yhteiskannatus vuoden 2023 eduskuntavaaleissa oli 34 prosenttia, joten journalismin opiskelijat ovat arvoiltaan huomattavasti vasemmistolaisempia kuin suomalaiset keskimäärin. SDP:n kannatus oli vuoden 2023 vaaleissa 19,9, vasemmistoliiton 7,1 ja vihreiden seitsemän prosenttia. Näissä luvuissa on huomioitu vain äänensä antaneet.
Tuoreiden kyselytulosten perusteella muiden puolueiden kannatus jää journalismin opiskelijoiden keskuudessa olemattoman pieneksi. Kokoomusta äänestäisi viisi ja keskustaa kolme prosenttia. Perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kannatus jää yhteen prosenttiin. Vertailun vuoksi kannattaa muistaa, että kokoomus ja perussuomalaiset olivat vuoden 2023 eduskuntavaalien suurimmat puolueet 20,8 prosentin ja 20,1 prosentin kannatusosuuksilla.
Liike nyt-puoluetta ei äänestäisi kukaan. Seitsemän prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa epävarma kannastaan ja kolme prosenttia ei halunnut vastata. Loput yksi prosenttia ilmoitti, että ei äänestäisi ollenkaan.
Onko journalismin luotettavuus vaarassa?
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun journalismin opiskelijoiden yhteiskunnallisia asenteita on selvitetty. Aiemmissakin aihetta koskevissa kyselyissä on havaittu, että enemmistö journalismin opiskelijoista kannattaa vasemmistolaisia puolueita. Työelämässä olevien toimittajien puoluekannoista ei ole kattavaa tutkimustietoa. Vuonna 2023 toteutetun World of Journalism Study -tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista toimittajista asemoi itsensä poliittisesti enemmän vasemmalle kuin oikealle.
Huolta on herättänyt sekin, että journalismin opiskelijoille tehtyjen kyselyjen perusteella yhä useampi hakeutuu toimittajaksi ensisijaisesti siksi, että he haluavat muuttaa maailmaa haluamaansa suuntaan ja vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Asiaa ei nähdä ongelmana, jos toimittaja kokee edistämänsä asiat oikeiksi.
Nuorten toimittajien ja journalismin opiskelijoiden asenteet poikkeavat merkittävästi perinteisestä journalismin ihanteesta, jonka mukaan toimittajan tehtävänä olisi kertoa yleisölle yhteiskunnan tapahtumista puolueettomasti ilman omien mielipiteiden esilletuontia. Tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo sanoi Verkkouutisten haastattelussa pitävänsä ilmiötä vaarallisena, sillä se voi johtaa median luotettavuuden rapautumiseen.
LUE MYÖS:
Tutkimus: Toimittajiksi opiskelevista 78 prosenttia kannattaa vasemmistopuolueita
Asiantuntija varoittaa: Aktivistitoimittajat murentavat median luotettavuutta
Jarkko Tontti: Hölmökin näkee Ylen vasemmistovinouman
Näkökulma: Toimittajan ei pidä kertoa, mitä sinun pitää ajatella