Elinkeinoelämän keskusliiton eläköityvä toimitusjohtaja Jyri Häkämies nimeää poliittisen uransa kohokohdaksi kohua aiheuttaneen Venäjä, Venäjä, Venäjä -puheensa syyskuussa 2007.
Häkämies toimi puolustusministerinä vuosina 2007–11 ja elinkeinoministerinä 2011–12 ennen kuin hänet valittiin EK:n toimitusjohtajaksi. Hän toimi myös kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1999–2012.
– Kyllä se kohokohta on kiistatta Yhdysvalloissa pidetty Venäjä-puhe. Puheen aiheuttama tuiverrushan oli aika raju, Häkämies muistelee Verkkouutisille tapausta.
Puolustusministeri Häkämies totesi Washingtonissa arvovaltaisen yleisön edessä pitämässään puheessa, että Suomella on kolme turvallisuushaastetta: Venäjä, Venäjä ja Venäjä.
Vuonna 2021 julkaistussa muistelmakirjassa Väistämättä Häkämies kertoo todenneensa puheessa, että Venäjästä on tulossa vahvempi tekijä turvallisuuspolitiikassa tulevalla vuosikymmenellä.
”Sanoin, että Suomen turvallisuushaasteet ovat ”Venäjä, Venäjä ja Venäjä” ja että puolustuspolitiikasta vastuullisten tulee tehdä tästä johtopäätöksiä”, Häkämies kirjoittaa kirjassaan.
Häkämiehen puhe osui aikaan, jolloin Venäjä ei ollut näyttänyt vielä todellisia kynsiään: Georgian sota käytiin vuonna 2008, ja Venäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014.
Lähes 20 vuotta myöhemmin puhe näyttäytyy oraakkelimaisena. Mitä ajattelet puheesta nykyään?
– Näin se tietysti on, ja sen takia puheesta niin paljon puhutaan. Ja kuinka väärässä Venäjän suhteen lopulta oltiin. Muistan, että yksi päätoimittaja Keski-Suomesta sanoi, että se on tyhmin ministerin ikinä pitämä puhe. Se kertoo, että meillä oli vielä tuohon aikaan niin sanottua jälkisuomettuneisuutta. Omasta puolueestani kritiikkiä ei tullut, mutta muualta kyllä, Häkämies muistelee.
Puheluonnoksen Häkämiehelle oli valmistellut puolustusministeriön ylijohtaja Pauli Järvenpää.
– Luin luonnosta ja tein siihen muutoksia auton takapenkillä matkalla Kuhmosta Kotkaan. Muistan, että kun tämä Venäjä, Venäjä, Venäjä -kohta tuli, vilkaisin ulos ja ikkunan oikealla puolella näkyi Enon sellutehdas eli olimme silloin Pohjois-Karjalassa, Häkämies muistelee.
Luonnoksessa käytettiin Venäjän yhteydessä sanaa uhka, mutta Häkämies muutti punakynällä uhat haasteiksi.
Puhe lähetettiin ennen matkaa tiedoksi presidentin ja pääministerin esikunnille, joista ei tullut palautetta.
Häkämies muistelee, että Viron entinen Suomen suurlähettiläs oli virkamiehenä kuuntelemassa puhetta yleisön joukossa Washingtonissa.
– Hän sanoi tehneensä muistiinpanoja, ja kun Venäjä-kohta tuli puheessa, siinä kohdassa hänellä lyijy katkesi kynästä, Häkämies naurahtaa.
Puhe aiheutti Suomessa poliittisen kohun ja turvallisuuspoliittisen keskustelun.
– Huomasin hyvin nopeasti, että media oli siinä hyvin kiihkolla mukana ja oli omalta osaltaan kohua synnyttämässä. Ja sitten tuli vielä poliittisia iskuja erityisesti demareiden puolelta, Häkämies muistelee.
– Osasinko tuolloin arvioida, mitä tuleman pitää Venäjän suhteen, niin en riittävässä määrin. Ja hyvä niin, koska silloinhan olisin saattanut puhetta jollakin tavalla muuttaa, hän pohtii.
Lue myös:
Jyri Häkämies pettyi päätökseen perintöverosta – hallitukselle kolme toivetta