Venäjä on laillistamassa asevoimiensa käytön venäläisten suojelemiseen Venäjän rajojen ulkopuolella.
Venäjän hallituksen lakialoitteita käsittelevä komissio on viime viikolla hyväksynyt Venäjän puolustusministeriön lakiesityksen, joka mahdollistaisi Venäjän asevoimien käyttämisen venäläisten kansalaisten suojelemiseksi, jos he joutuvat pidätetyiksi tai ”oikeudelliseen vainoon” ulkomailla. Asiasta kertovat esimerkiksi Venäjän virallinen lehti Rossiskaja Gazeta ja uutislehti Vedomosti.
Lakiesityksellä pyritään suojelemaan venäläisiä tilanteissa, joissa heidän pidätyksensä tai heihin kohdistuvat muut juridiset toimenpiteet perustuvat sellaisten ulkomaisten tai kansainvälisten tuomioistuinten päätöksiin, joita Venäjä ei tunnusta. Suomeksi: jos Venäjä on eri mieltä oikeustoimien juridisista perusteista, voi tulevaisuudessa Venäjän kansalaisen ”suojelemiseen” käyttää sotilaita.
Laki tulee edellyttämään muutoksia muun muassa Venäjän kansalaisuutta koskevaan lakiin sekä maanpuolustusta koskevaan lakiin. Asevoimien käyttö ulkomailla tapahtuisi presidentin päätöksellä.
Lakimuutoksen tarkoituksena on vahvistaa Venäjän mahdollisuuksia suojella kansalaisiaan tilanteissa, joissa ulkomaiset viranomaiset nostavat heitä vastaan syytteitä. Nykyinenkin lainsäädäntö mahdollistaa asevoimien käytön ulkomailla, mutta melko tarkasti rajatuissa tapauksissa. Näitä ovat esimerkiksi merirosvouksen vastainen operaatio ja venäläisiin kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen torjuminen.
Vedomostin haastattelemat juristit vertaavat lakihanketta Yhdysvaltojen ASPA-lakiin. Lyhenne tulee sanoista American Service-members Protection Act, ja sitä on arkikielessä kutsuttu myös nimellä Hague Invasion Act. Käytännössä tämä vuonna 2002 voimaan tullut amerikkalaislaki valtuuttaa Yhdysvaltain presidentin käyttämään “kaikkia tarpeellisia ja asianmukaisia keinoja” vapauttaakseen yhdysvaltalaisia tai liittolaismaiden henkilöitä, jos kansainvälinen rikostuomioistuin ICC pidättäisi heidät. ICC toimii Haagissa, joten kriitikot kärjistivät tämän tarkoittavan jopa mahdollista sotilaallista operaatiota Haagia vastaan.
Aivan täsmällisestä juridisesta rinnastuksesta ei kuitenkaan ole kyse. Yhdysvaltojen laki kohdistuu nimenomaan ICC:iin. Venäjän malli vaikuttaisi olevan laajempi, sillä se ei täsmennä ICC:ia vaan puhuu ulkomaisista ja kansainvälisistä tuomioistuimista, joita Venäjä ei tunnusta.
Venäjän turvallisuuskoneistoon perehtyneet asiantuntijat Andrei Soldatov ja Irina Borogan kirjoittavat Center for European Policy Analysis (Cepa) -ajatushautomon sivuilla, että todennäköisesti uusi laki on suunnattu ensi sijassa suojaamaan presidentti Vladimir Putinin, ex-puolustusministeri Sergei Šoigun ja asevoimien pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimovin kaltaisia hahmoja. Heistä kaikista on kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n kansainvälinen pidätysmääräys Ukrainaa vastaan tehtyjen sotarikosten vuoksi.
Toisaalta Yhdysvaltojen erikoisjoukkojen tammikuussa toteuttama Venezuelan diktaattori Nicolás Maduron sieppaus ja pidätys on tuskin vähentänyt Venäjän johdossa kokemusta omien suojaamisen kiireellisyydestä.
Kyse ei kuitenkaan ole mistään akuutisti ilmenneestä suojeluntarpeesta, sillä ICC:n antamat pidätysmääräykset Putinista, Šoigusta ja Gerasimovista ovat jo vuosilta 2023 ja 2024 ja Venäjä on sekä poistanut kansalaisiaan kiipelistä maailmalla että käyttänyt sotilaitaan operaatioissa aiemminkin.
Esimerkiksi vuonna 2023 Krasnojarskin kuvernöörin poika Artjom Uss pidätettiin Italiassa Venäjään vastaan asetettujen pakotteiden rikkomisesta. Kun Uss oli tarkoitus luovuttaa Milanosta Yhdysvaltoihin, hänet siepattiin. Serbialainen rikollisliiga kuljetti Ussin turvaan Venäjälle.
Erikoisjoukkojen käyttö toisen valtion maaperällä on ollut Venäjän lakien mukaista jo vuodesta 2006. Jo aiemmin valmistelussa ollut laki polkaistiin kiireesti kokoon heti sen jälkeen, kun islamistit olivat siepanneet viisi venäläistä diplomaattia Irakissa ja surmanneet heidät. Tapauksesta kului vain muutama kuukausi siihen, kun Venäjältä lähtenyt toisinajattelija ja Putinin vastustaja, entinen FSB-agentti Alexander Litvinenko murhattiin poloniumilla Lontoossa. Litvinenkon murha tosin ei ollut erikoisjoukkojen käsialaa, vaan tehtävän suorittivat Putinin määräyksestä entiset KGB:n ja FSB:n eli tiedustelupalveluiden työntekijät.
Vaikka erilaisia operaatioita on tehty aiemminkin, uusi laki mahdollistaa operaatioiden institutionalisoinnin. Tällä tavoin niihin voidaan suunnata aiempaa selkeämmin ja vakaammin resursseja, kuten varoja ja henkilöstöä. Virallinen Venäjän siis varautuu siihen, että sen kansalaisia pidätetään maailmalla entistä enemmän – ja siepataan erikoisjoukkojen avulla takaisin kotiin entistä enemmän.