Miksi tikka ei saa aivotärähdystä?

Tutkijat löysivät uuden teorian.
Käpytikka Helsingin Lauttasaaressa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Käpytikka Helsingin Lauttasaaressa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Uusi tutkimus tarjoaa selityksen sille, miksi tikka ei saa aivotärähdystä, vaikka sen päähän kohdistuu valtava iskuvoima.

Tikan toiminnalle tyypillistä on pesäkolon hakkaaminen lahoon tai vioittuneeseen puuhun. Tätä kutsutaan myös tikkaamiseksi. Parhaimmillaan tikka voi iskeä nokkansa puuhun jopa 25 kertaa sekunnissa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ihmiselle tällainen nopeus aiheuttaisi nopeasti aivotärähdyksen. Nyt tutkijat ovat kuitenkin löytäneet uuden selityksen sille, miksi tikan pää kestää kovan iskuvoiman eikä sen aivoihin synny vaurioita.

Journal of Anatomy -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tikan leukaluiden ja pään rakenne on sellainen, että se kykenee ottamaan iskut vastaan samalla tavalla kuin nyrkkeilijä, joka pitää leukansa alhaalla. Tällöin pää ei pääse retkahtamaan tai heilahtelemaan iskun seurauksena.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Aihetta on tutkittu aiemminkin. Tutkimusten mukaan tikan aivoissa on vain vähän nestettä, minkä vuoksi aivot eivät pääse hölskymään kallon sisällä. Lisäksi tikan iskuliike on hyvin vakaa ja suora, joten pää ei heilu sivuille.

Suomen Luonnon mukaan asiaan vaikuttaa sekin, että tikan koko keho osallistuu iskuvoiman tuottamiseen. Silloin kaikki tärkeät lihakset tukevat liikettä ja auttavat jakamaan rasitusta.

Suomessa tutkimuksesta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Ainakin neljä kissaa on kuollut viruksen takia.
Lemmikin kuolema voi olla omistajalle yhtä raskas kokemus kuin oman lapsen menettäminen.
Mainos