Lasten määrän väheneminen tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita perusopetuksen järjestämiselle tulevaisuudessa, ilmenee opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreesta raportista.
Ongelmien taustalla on heikentynyt syntyvyys, joka on Suomessa tilastohistorian matalimmalla tasolla. Syntyvyyden lasku on kiihtynyt edelleen 2020-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2021 lapsia syntyi noin 50 000, mutta vuonna 2024 enää noin 34 500.
Laskeva syntyvyys tulee johtamaan siihen, että perusopetusikäisten oppilaiden määrä vähenee voimakkaasti. Sillä on väistämättä vaikutuksia kouluverkon kehitykseen.
Syntyvyyden lisäksi haasteita aiheuttaa väestön keskittyminen suurille kaupunkialueille. Raportin mukaan lähes kaikki alle 10 000 asukkaan kunnat ovat edeltävän viiden vuoden aikana menettäneet väestöään, kun taas suurin osa yli 40 000 asukkaan kunnista on kasvanut.
Pieniä kouluja lakkautetaan, luokkakoot kasvavat
Vähenevä lasten määrä on johtanut peruskoulujen määrän putoamiseen. Niiden määrä on raportin mukana puolittunut pelkästään 2000-luvun alusta noin 4 000 koulusta noin 2 000 kouluun. Erityisesti pienten koulujen määrä on laskenut. Samaan aikaan koulujen keskikoko on kasvanut ja yhtenäiskoulut ovat yleistyneet.
Perusopetuksen kouluverkko on harventunut kaikissa maakunnissa ja kaikissa kuntatyypeissä. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut maaseutumaisissa kunnissa.
Oppilasmäärän väheneminen on johtanut siihen, että oppilaskohtaiset kustannukset ovat nousseet. Samalla kustannusrakenne on muuttunut ja opetukseen käytettyjen menojen osuus on kutistunut samalla kun kiinteistömenojen osuus on kasvanut. Raportti huomauttaa, että nykyisen rahoitusjärjestelmän haasteena onkin sen joustamattomuus reagoida kunnissa lyhyellä aikavälillä tapahtuneisiin muutoksiin. Nykyisen rahoitusmallin ei koeta myöskään kannustavan kuntarajat ylittävään yhteistyöhön.
Jatkuva oppilasmäärän väheneminen on näkynyt myös opettajien työssä. Pienten koululuokkien sijaan heillä on yhä useammin suuria luokkia ohjattavanaan. Tämän seurauksena opettajan työ voidaan nähdä aiempaa raskaampana, minkä pelätään vähentävän työn houkuttelevuutta. Ilmiö on havaittavissa siinä, että Suomessa on paikoitellen ollut pulaa osaavista opettajista. Toisaalta erityisesti erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan.
Perusopetuksessa haasteita asettaa myös maahanmuuttotaustaisten lasten määrän voimakas kasvu. Muuttoliike on painottunut etenkin suuriin kaupunkeihin. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu on edellyttänyt perusopetuksen järjestäjiltä lisäresursointia.
Ikäluokkien pienenemistä ei pidä tulkita julkisen talouden säästöksi
Raportissa työryhmä esittää lukuisia toimenpiteitä, joilla perusopetuksen laadukas järjestäminen taataan tulevaisuudessa. Lähtökohtana on, että laadukkaaseen perusopetukseen investointi ja lapsista huolehtiminen on jatkossakin olennaista Suomen menestykselle, eikä lasten määrän vähenemistä tule nähdä julkisen talouden säästönä.
Työryhmä katsoo, että erityisesti pienten opetuksen järjestäjien on tärkeää tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä perusopetuksen järjestämisessä. Harvaan asutuilla alueilla kouluverkkoa joudutaan edelleen tarkastelemaan, mutta tarkastelua kannattaisi toteuttaa kuntarajat ylittäen ja käynnistää myös kuntien välistä rakenteellista yhteistyötä opetuksen järjestämisessä. Parhaillaan on käynnissä erityisesti pienimmille kunnille suunnattu valtionavustushaku kuntien välisen yhteistyön vahvistamiseksi.
Opettajan ammatti tulee pysyä haluttuna ja arvostettuna koulun koosta ja sijainnista riippumatta myös tulevaisuuden Suomessa. Opettajien mahdollisuuksia työskennellä joustavasti perusopetuksen tehtävissä ja hankkia nykyistä joustavammin uusia kelpoisuuksia tulisi tukea.
Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden osalta työryhmä toteaa, että perusopetusta tulee kehittää kaikille yhteisenä kouluna ensisijaisesti samoissa opetusryhmissä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä puhuvat. Erillisratkaisujen tulisi olla mahdollisimman vähäiset ja tehokkaat ja niiden tulisi painottua vasta saapuneisiin oppilaisiin ja maahan tulon yhteyteen. Tavoitteena on varmistaa kaikille oppilaille mahdollisimman yhdenvertaiset edellytykset edetä opinnoissa.
Ruotsinkielisen perusopetuksen osalta on tärkeää, että ruotsinkielinen koulupolku on mahdollista sekä yksi- että kaksikielisissä kunnissa. Ruotsinkielinen oppimateriaali, ja muutenkin ajantasainen ja yhdenvertainen oppimateriaalitarjonta tulee turvata.
Lopuksi työryhmä toteaa, että väestökehitys edellyttää pitkäjänteistä strategista suunnittelua ja sopeutumista koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla: kunnissa, valtiolla, opettajia ja rehtoreita koskevissa kysymyksissä, rahoitusjärjestelmää uudistettaessa ja tulevaa lainsäädäntöä valmistellessa. Väestökehitys tulee vaatimaan ratkaisuja myös pidemmällä aikavälillä.
Toimenpide-ehdotukset on tarkoitettu ensisijaisesti toteutettavaksi seuraavalla hallituskaudella. Raportti sisältää valtiovarainministeriön eriävän mielipiteen osaan perusopetuksen rahoitusta koskevista toimenpide-ehdotuksista.
LUE MYÖS:
Eikö koulu puutu lapsesi kiusaamiseen? Näin viet asiaa eteenpäin