Ukrainalle esitetyt tukipyynnöt Iranin Persianlahden alueelle kohdistamien drooni-iskujen torjumiseksi ovat kauan odotettu tunnustus siitä, että maa on noussut merkittäväksi sotilaalliseksi voimatekijäksi, jolla on annettavaa myös muille, Atlantic Council -ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtava Peter Dickinson toteaa tässä artikkelissaan.
Pyynnöt ovat hänen mukaansa omiaan korostamaan Ukrainan merkittävää muutosta sotilaallisesta takapajulasta maailman johtavaksi droonisodankäynnin mahdiksi. Kun Venäjä hyökkäsi vuonna 2014 Ukrainaan, maan asevoimat olivat neuvostovallan jäljiltä surkeassa tilassa. Vaikka niitä kyettiin kunnianhimoisesti ja ripeästi uudistamaan, Ukrainan armeija kasvoi vasta helmikuussa 2022 alkaneen täysimittaisen hyökkäyksen myötä täysiin mittoihinsa, Dickinson sanoo.
– Asevoimien rivejä täydennettiin noin miljoonalla sotilaalla, ja maan pysähtynyt puolustusteollisuus otti nopeassa tahdissa ensimmäiset askeleensa kohti ennennäkemätöntä nousukautta, joka jatkuu edelleen, hän toteaa.
Maahan on syntynyt kukoistava puolustusteknologian startup-yritysten ekosysteemi, jonka painopiste on drooneissa. Ukrainalaiset tuotekehittäjät pääsevät testaamaan ideoitaan lähes välittömästi todellisissa taistelutilanteissa, mikä ruokkii väsymättömän innovoinnin kulttuuria, vauhdittaa droonisodankäynnin kehitystä ja muokkaa taistelukenttää.
Lukuisat eurooppalaiset kumppanit pyrkivät Dickinsonin mukaan hyötymään Ukrainan osaamisesta. Muun muassa Britannia ja Puola ovat jo jonkin aikaa tukeutuneet ukrainalaisiin droonisodan kouluttajiin, ja nyt joukkoon on liittynyt myös maanosan johtavaksi sotilasmahdiksi määrätietoisesti palaava Saksa. Käänne on hänen mielestään merkittävä.
– Vuosina 2014–2022 läntiset sotilasasiantuntijat matkustivat Ukrainaan antamaan koulutusta, mutta Kiovassa keskustelu keskittyi siihen, kuinka Ukraina voisi omaksua Nato-standardit. Puolustauduttuaan neljän vuoden ajan Euroopan suurinta toisen maailmansodan jälkeistä hyökkäystä vastaan Ukraina on nyt se, joka asettaa standardit, ja Nato-komentajat yrittävät pysytellä perässä, Dickinson huomauttaa.
– Ukrainan nousu merkittäväksi sotilasmahdiksi on painajainen Venäjälle. Kun Vladimir Putin aloitti neljä vuotta sitten täysimittaisen hyökkäyksensä, hän määritteli Ukrainan ”demilitarisoinnin” toiseksi kahdesta keskeisestä sodanpäämäärästään. Jos tavoitteena oli maan demilitarisointi, hyökkäyssota on näyttävästi epäonnistunut. Ukrainaa ei suinkaan ole riisuttu aseista, vaan sillä on nyt syy tuntea ylpeyttä Euroopan suurimmasta ja teknisesti edistyneimmästä armeijasta, Dickinson lisää.
Kun presidentti Volodymyr Zelenskyi lupasi tietyin ehdoin lähettää ukrainalaisia droonien torjunnan asiantuntijoita Lähi-itään, hän saattoi Dickinsonin mukaan luottaa siihen, että Ukraina tuntee 2000-luvun sodankäynnin realiteetit paremmin ja perusteellisemmin kuin kukaan muu.
– Putinin vuonna 2022 aloittaman sodan tarkoituksena oli tuhota Ukrainan armeija, identiteetti ja itsemääräämisoikeus. Se on sen sijaan muuttanut Ukrainan yhdeksi Euroopan johtavista sotilasmahdeista ja nostanut sen globaalin puolustusalan innovaatioiden kärkeen, Dickinson tiivistää.