Käteisen rahan käyttö on vähentynyt voimakkaasti viime vuosien aikana. Lisäksi on yleistynyt ilmiö, jossa käteinen huolitaan maksuvälineeksi entistä harvemmassa paikassa. Ilmiö voimistui 2020-luvun alussa koronapandemian aikana, jolloin käteismaksuista kieltäydyttiin terveysturvallisuussyistä. Kuten koronavuosien aikana yleistynyt etätyö, myös käteisen jättäminen hyväksyttyjen maksutapojen joukosta on jäänyt useissa ravintoloissa ja liikkeissä pysyväksi käytännöksi.
Nykyään ylivoimaisesti suurin osa maksutapahtumista tehdäänkin maksukorteilla tai maksamiseen tarkoitetuilla puhelinsovelluksilla. Tällä hetkellä mikään ei viittaa siihenkään, että käteisen käyttö tulisi enää lisääntymään.
Esille nousee yksi kysymys: katoaako käteinen raha kokonaan? Kysyimme asiasta Suomen Pankin vanhemmalta asiantuntijalta Anja Harjulta.
Hän ei pidä todennäköisenä, että käteinen raha katoaisi kokonaan lähivuosina.
– Käteinen toimii edelleen tärkeänä vaihtoehtoisena maksutapana etenkin niille, joilla ei ole pääsyä digitaalisiin palveluihin ja sillä on edelleen rooli varajärjestelmänä, Anja Harju muistuttaa Verkkouutisille.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö käteisen käyttö nykyään olisi vähäistä. Suomen Pankin kuluttajakyselyn mukaan päivittäistavaroiden maksutapana käteisen osuus on ollut viimeiset vuoden noin seitsemän prosenttia.
Käteisestä luopumisella olisi sekä hyviä että huonoja vaikutuksia
Käteisestä rahasta luopumisella olisi monenlaisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Osa vaikutuksista voisi olla jopa myönteisiä. Luonnonvaroja säästyisi, kun enää ei tarvitsisi painaa seteleitä tai lyödä kolikoita.
Harjun mukaan käteisemättömyydellä voisi olla joitakin operatiivisia hyötyjä pankkien ja maksuliikenteen näkökulmasta.
– Käteisen käsittely, kuljetus ja turvajärjestelyt aiheuttavat koko rahahuoltoketjussa kustannuksia ja kaupan alalla nämä nousevat toistuvasti esiin kulueränä. Kun kaikki maksaminen tapahtuisi digitaalisesti, prosesseja voitaisiin tehostaa, automatisoida ja valvoa nykyistä keskitetymmin, Harju sanoo.
Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeä huomata, että digitaalinen maksaminen ei myöskään ole ilmaista.
Harjun mukaan Suomen Pankin näkökulmasta on kuitenkin olennaista korostaa, että vaikka käteisettömyys toisi joillekin toimijoille kustannussäästöjä, maksujärjestelmän toimintavarmuus ja luotettavuus ovat ensisijaisia.
– Käteinen on edelleen ainoa maksutapa, joka toimii täysin ilman sähköä, verkkoja tai tunnistautumista ja sen merkitys turvallisen ja kaikissa oloissa toimivan maksujärjestelmän osana on keskeinen. Siksi käteisen tuomia hyötyjä ja käteisettömyyden mahdollisia tehokkuusetuja tarkastellaan aina tästä laajemmasta yhteiskunnallisesta kokonaisuudesta käsin.
Tästä päästäänkin seuraavaan erittäin tärkeään asiaan. Käteisestä luopumisella olisi kielteisiä vaikutuksia koko yhteiskunnalle.
– Jos käteistä ei olisi enää lainkaan, olisimme selvästi haavoittuvampia erilaisille teknisille häiriöille. Maksukortit ja verkkopankki edellyttävät toimivia tietoliikenneverkkoja ja sähköä. Jos nämä olisivat pois käytöstä, maksaminen voisi häiriintyä laajasti.
Harju muistuttaa, että lisäksi käteinen on monille edelleen tärkeä saavutettavuuden kannalta.
– Täydellinen käteisettömyys kaventaisi näiden ihmisten asiointimahdollisuuksia merkittävästi.
Millä maksat häiriötilanteessa?
Yksi suurimpia käteisemättömyyden uhkakuvia ovat maksuliikenteeseen kohdistuvat häiriöt. Aihe on ajankohtainen etenkin nyt, kun verkkopalveluihin on kasvavissa määrin kohdistettu palvelunestohyökkäyksiä. Myös verkkokaapelit ovat joutuneet eri puolilla Eurooppaa sabotaasien kohteeksi.
Jos Suomea kohtaisi kansallinen häiriö, jossa kortti- ja verkkopankkimaksut olisivat poissa käytöstä, vaihtoehdot maksamiselle olisivat hyvin rajallisia. Harju muistuttaa, että tällä hetkellä ainoa täysin riippumaton maksutapa on juuri käteinen.
Siksi käteisestä luopuminen kokonaan ei olisi järkevää, vaan sitä kannattaa pitää edelleen vaihtoehtoisena maksuvälineenä. Suomalaisia kotitalouksia suositellaan pitämään pieni määrä käteistä kotonaan mahdollisten häiriöiden varalle. Silloin kotitalous voi selviytyä päivittäisistä välttämättömistä menoista, vaikka pankkien verkkopalvelut ja maksukortit olisivat poissa käytöstä.
– Digitaalisia offline-ratkaisuja kehitetään, mutta ne eivät vielä tarjoa vastaavaa varmuutta. Käteisen poistuminen loisi selkeän aukon varajärjestelmiin, koska digitaalinen maksaminen nojaa aina jonkinlaiseen infrastruktuuriin, Harju muistuttaa.
Käteisen yksi etu onkin nimenomaan sen huoltovarmuus. Harjun mukaan se ei ole kuitenkaan käteisen ainoa etu.
– Käteinen on saavutettava ja yhdenvertainen maksutapa, joka ei edellytä erillisiä laitteita tai verkkoyhteyksiä. Käteinen tarjoaa myös yksityisyyttä, toisin kuin sähköiset maksut, käteisellä maksaessa ostoksesta ei synny digitaalista jälkeä.
Lisäksi käteinen on hänen mukaansa monille konkreettinen tapa hallita omaa taloutta ja seurata omaa kulutusta.
Korvaako digieuro setelit ja kolikot?
Tällä hetkellä valmistellaan ”digitaalista käteistä” eli digieuroa. Nykyisen suunnitelman mukaan se olisi tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2029. Korvaako digieuro tulevaisuudessa perinteiset setelit ja kolikot?
Aluksi Harju huomauttaa, että digieuroa valmistellaan täydentämään käteistä, ei korvaamaan sitä.
– Digitaalinen keskuspankkiraha tarkoittaisi digitaalista versiota keskuspankkirahasta, mutta se ei itsessään korvaa käteistä, joka on fyysinen ja kaikissa olosuhteissa toimiva maksutapa.
Harjun mukaan keskuspankkirahan rakenteessa käteinen on edelleen perusta, johon muut rahamuodot ovat sidottuja. Digieuron käyttöönotto ei muuttaisi tätä asetelmaa.
– Siksi digieuron käyttöönotto ei käytännössä syrjäyttäisi seteleitä ja kolikoita, vaan toisi rinnalle uuden vaihtoehdon erityisesti digitaaliseen maksamiseen, Harju selventää.
LUE MYÖS:
Näin paljon kotona pitäisi olla käteistä rahaa
Saako kauppa kieltäytyä ottamasta käteistä vastaan?
Voiko repeytyneellä setelillä maksaa? Yksi ehto ratkaisee