Suomalaisille palkansaajille sattuu vuosittain yli 20 000 raportoitua tapaturmaa kodin ja työpaikan välillä, kertoo vakuutusyhtiö Lähitapiola. Kevättalvi ja nollakelit sulamis- ja liukkausjaksoineen ovat liukastumisten kannalta erityisen riskialtista aikaa. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan yli puolet työmatkatapaturmista sattuu keskilämpötilan ollessa viiden pakkasasteen (-5) ja viiden plussa-asteen (+5) välillä.
– Työmatkatapaturmista aiheutuu vuositasolla keskimäärin noin 75 000 työkyvyttömyyspäivää LähiTapiolan yritysasiakkaiden työntekijöille. Suurin osa vammoista aiheutuu erilaisista liukastumisista tai kaatumisista, kertoo Lähitapiolan johtava asiantuntija Timo Orava tiedotteessa.
Työmatkatapaturmat ovat usein työpaikalla sattuneita vahinkoja vakavampia. Pitkiin työkyvyttömyyksiin johtaneissa työmatkatapaturmissa vahingoittuvat useimmiten nilkka, polvet, olkapää tai ranne. Lievempiä nyrjähdyksiä ja venähdyksiä tapahtuu etenkin näin kevättalven aikana huomattavan paljon.
Oravan mukaan monissa suomalaisyrityksissä ajatellaan yhä, ettei työnantaja voi vaikuttaa työmatkalla tapahtuviin tapaturmiin tai läheltä piti -tilanteisiin. Tämän vuoksi esimerkiksi poikkeamien tutkinta ja työmatkaturvallisuudesta viestiminen saattavat jäädä vähemmälle huomiolle verrattuna työpaikalla sattuneisiin tapaturmiin.
– Nyt on aika romuttaa tämä ennakkoluulo, sillä muun muassa huolellisella tutkinnalla, vaikuttavilla korjaavilla toimenpiteillä ja yhteisen tahtotilan vahvistamisella voidaan saavuttaa näkyviä tuloksia.
Etätyö vähensi tapaturmien määrää, toimistopakko käänsi ne uuteen nousuun
Tekstiilipalveluyritys Lindströmillä, kuten monessa muussakin yrityksessä, työmatkatapaturmat vähentyivät korona-aikana ja ampaisivat nousuun pandemian väistyttyä. Syynä oli etätöiden voimakas yleistyminen koronavuosina. Kun yritykset halusivat työntekijät takaisin toimistoille, samalla työtapaturmien määrä kääntyi uuteen nousuun.
Nyt Lindström kertoo saaneensa trendin pysäytettyä. Ratkaisun avaimena on ollut järjestelmällinen työturvallisuuden johtaminen.
– Tutkimme kaikki työmatkatapaturmat järjestelmällisesti, työkalua hyödyntäen. Selvitämme, mitä on tapahtunut, miten tapaturmaan on ajauduttu ja miksi. Tutkinta on tärkeää tehdä paikallisesti – siellä, missä vahinko on tapahtunut, ja tämä on yksi paikallisen työsuojelupäällikön tärkeimmistä tehtävistä, kertoo Lindströmin prosessipäällikkö Reija Haikama.
Haikaman mukaan tarkoituksena ei koskaan ole hakea syyllisiä, vaan etsiä juurisyytä tapaturmalle. Monesti taustalta löytyykin hyvin inhimillisiä syitä, esimerkiksi huonosti nukuttuja öitä tai liian tiukaksi venyneitä aikatauluja. Kun työmatkatapaturman tutkinta on valmis, se jaetaan Lindströmillä eri yksiköille, jotta yrityksessä voidaan jatkuvasti oppia ja parantaa toimintaa. Viestintään hyödynnetään muun muassa infotauluja ja säännöllisiä palavereita.
– Kyse on lopulta kulttuurinmuutoksesta – siitä, että työntekijät ja esihenkilöt saadaan oivaltamaan, että työmatkaturvallisuuteen voi vaikuttaa omilla pienillä teoilla, Haikama toteaa.
– Vaikka työnantajan vaikutusmahdollisuudet työmatkatapaturmien ennaltaehkäisyyn voivat joiltakin osin olla rajalliset, suunnitelmallinen työ ja asenteisiin sekä yksilön omiin valintoihin vaikuttaminen ovat tärkeässä roolissa, toteaa Orava.