Seuraavan vaalikauden 8-11 miljardin euron sopeutustavoite on vaativa mutta saavutettavissa. Näin toteaa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä ministeriön kolumnissa.
Hänen mukaansa kaikkia menoja on tarkasteltava.
– Olemme tilanteessa, jossa emme voi sulkea mitään tiettyä sektoria kokonaan uudistusten ulkopuolelle, oli sitten kyse vaikkapa koulutuksesta, eläkkeistä, maataloudesta tai maanpuolustuksesta.
Budjettipäällikön mukaan seuraavan vaalikauden tavoite on selkeästi vaativampi kuin kuluvalla vaalikaudella toimeenpantu kokonaisuus.
– Kuluvan vaalikauden sopeutuskokonaisuus – 10 miljardia euroa – ja alustava tavoite seuraavalle vaalikaudelle – 8–11 miljardia euroa – näyttävät pikavilkaisulla olevan samalla parkkipaikalla, mutta sekä tavoitteenasetannassa että työkaluvalikoimassa huomattavia eroja.
Hän kertoo kolumnissaan syyn.
– Ensinnäkin nykyisen hallituksen tekemien sopeutustoimien purevuutta ovat heikentäneet tai lykänneet ajallisesti vaalikauden jälkeiseen aikaan muun muassa heikko taloussuhdanne, vaalikauden alkuun realisoitunut hyvinvointialueiden ensimmäisen toimintavuoden ennakoitua suurempi alijäämä ja vaalikauden aikana tehdyt muut menolisäykset. Nettomääräinen sopeutus ei siten tule olemaan 10 miljardia euroa vuonna 2027 vaan jotain tätä vähemmän, hän kertoo.
Niemelä jatkaa, että EU:n raamittama uusi finanssipoliittinen lainsäädäntö edellyttää, että keväällä 2027 päätettävien tuloihin ja menoihin vaikuttavien toimien tulee pienentää julkisia menoja tai lisätä päätösperäisesti tuloja täysimääräisesti jo seuraavan vaalikauden aikana. Tämä siis riippumatta suhdanteista tai muista ulkoisista tekijöistä.
– Käytännössä kaikki sopeutus tulee siis tehdä joko menoja leikkaamalla tai veroja kiristämällä. Pidemmällä aikavälillä vaikuttavat rakenteelliset uudistukset eivät pienennä tätä sopeutustarvetta. Työkalupakki on siis selvästi niukempi kuin kuluvalla kaudella.
Merkityksetöntä Niemelän mukaan ei ole se, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on jo toimeenpannut useiden miljardien eurojen suorat sopeutustoimet.
– Lähtötilanne on siten eri kuin vuoden 2023 hallitusneuvotteluiden aikaan, sillä julkisia menoja on kammattu läpi ja parturoitu tällä vaalikaudella jo useampaan kertaan.
Niemelä kertoo, että valtiovarainministeriö on aloittanut meno- ja rakennekartoituksen ja verokartoituksen laadinnan. Kartoitukset sisältävät konkreettisia toimenpiteitä julkisen talouden vahvistamiseksi, ja ne julkaistaan syksyllä 2026.