Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt viime vuosina yli 600 kasvutoimenpidettä ja työelämäreformeja, joilla pyritään vauhdittamaan Suomen talouskasvua ja nostamaan työllisyyttä.
Palaute ammattiyhdistysliikkeeltä on ollut nihkeää. Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula ja lakiasiainjohtaja Mia Weckman sanovat, ettei lakihankkeiden taustaksi pyydettyjä vaikuttavuuslaskelmia ole toimitettu.
Heidän mukaansa voimaan astuneiden työelämän lainsäädäntömuutosten jälki on ”karua”.
– Esimerkiksi henkilöperusteista irtisanomista helpotettiin vuodenvaihteessa, ja lakimuutos näkyi heti jäsentemme yhteydenottojen määrässä. Yhä useampi asiantuntija on saanut käteensä yllättäen päättösopimuksen heti lain tultua voimaan. Samalla on käynyt ilmi, että työntekijälle ehdotettu kompensaatio työsuhteen päättämisestä on useassa tapauksessa ollut merkittävästi heikompi kuin aiemmin, Rantamaula ja Weckman kirjoittavat Helsingin Sanomien mielipidetekstissä.
Heidän mukaansa uudesta lainsäädännöstä ”on otettu monella työpaikalla ilo irti tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä sellaisen joustavuuden kanssa, jota vaikeassa taloustilanteessa pyristelevät yritykset oikeasti tarvitsevat”.
– Työelämähankkeiden tulkintaa jatketaan vielä lukuisia vuosia ennalta kuormittuneissa oikeusistuimissa, Ville-Veikko Rantamaula ja Mia Weckman toteavat.
Ekonomisti, entinen kansanedustaja ja pormestari Juhana Vartiainen katsoo nykyhallituksen uudistusten tuottaneen tulosta. Hän nostaa esiin havainnon ammattiliiton jäsenkunnan yhteydenottojen kasvusta.
– Tämä kertoo, että lakimuutos kohentaa tuottavuutta kuten pitikin. Firmat pääsevät eroon kannattamattomista työsuhteista, Juhana Vartiainen kirjoittaa X:ssä.
– Aivan samalla tavalla avioeron helpottaminen vuoden 1987 lakimuutoksella johti avioerojen tilastopiikkiin: ihmiset pääsivät helpommin eroon avioliitoista, joissa eivät halunneet olla – mikä oli aivan oikein, Vartiainen jatkaa.