Vladimir Putinin suunnitelma lisätä rahdin merikuljetuksia Pohjoisen jäämeren kautta on epäonnistunut toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2025 yhteensä 37,02 miljoonaa tonnia rahtia kuljetettiin Koillisväylää pitkin, missä oli venäläisen talousmedia Kommersantin siteeraaman Gekon-keskuksen analyysin mukaan laskua 2,3 prosenttia edellisvuodesta.
Vuonna 2018 Putinin allekirjoittaman määräyksen mukaan arktisten merikuljetusten piti kasvaa 80 miljoonaan tonniin vuoteen 2024 mennessä ja 200 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä.
Karan- ja Beringinsalmen välinen 5600 kilometrin mittainen Koillisväylä lyhentää matka-aikaa Aasiaan seitsemästä kymmeneen päivää verrattuna perinteiseen reittiin Suezin kanavan kautta. Nopeudesta huolimatta vain harva uskaltautuu arktiselle laivareitille.
Vuonna 2025 suurin osa (60 prosenttia) Koillisväylää kulkeneesta liikenteestä oli Venäjän vientiä. Siitä 83 prosenttia oli öljy- ja kaasutuotteita. Yli 90 prosenttia Koillisväylän liikenteestä (32,5 miljoonaa tonnia) kulki Jamalin niemimaalla sijaitsevan Sabettan sataman kautta.
LNG:n kuljetukset vähenivät 2,7 prosenttia vuonna 2025, mutta muiden kaasukondensaattien kuljetukset kasvoivat 17 prosenttia 1,55 miljoonaan tonniin ja öljytuotteiden kuljetukset kasvoivat 43 prosenttia 1,27 miljoonaan tonniin. Irtolastin osuus kasvoi yli 2,5-kertaiseksi, mutta oli yhteismäärältään vain 0,41 miljoonaa tonnia.
Kappaletavaran – sisältäen Norilsk Nickelin tuotteet – kuljetukset vähenivät 2,2 prosenttia 3,91 miljoonaan tonniin. Malmirikasteiden vienti kasvoi 13,5-kertaiseksi 365 000 tonniin, josta pääosa oli rautamalmin vientiä Murmanskista Kiinaan.
Gekonin johtajan Mihail Grigorjevin mukaan Koillisväylän merikuljetukset eivät kuluvana vuonna ylitä viime vuoden tasoa, koska liikenteen kasvulle ei ole mitään lähteitä. Hän toteaa, että merireitin täysi hyöty saataisiin vain yhteistyöllä muiden maiden kanssa ja löytämällä uusia markkinoita niin itäisen Tyynenmeren kuin läntisen Atlantinkin alueelta.