Iranin mielenosoitukset ovat levinneet viime viikkojen aikana pääkaupunki Teheraniin ja yli sataan muuhun kaupunkiin. Hallinnon vastustajat ovat olleet kaduilla kaikissa 31 maakunnassa.
Liikehdinnän taustalla on Iranin valuutan romahdus ja esimerkiksi elintarvikkeiden hintojen nopea nousu inflaation myötä. Monet syyttävät itsevaltaista islamilaista hallintoa syöksykierteeseen ajautuneesta taloudellisesta tilanteesta.
Turvallisuusjoukot ovat tulittaneet mielenosoittajia ja ottaneet kiinni tuhansia, mutta tämä ei ole pysäyttänyt mielenosoituksia. Internet-katkosta pystytään ainakin osin kiertämään Starlink-terminaalien kautta.
Hallinnon vastustajat ovat huutaneet Iranin korkeimman johtajan, ajatollah Ali Khamenein vastaisia iskulauseita ja toivoneet Reza Pahlavin paluuta. Hän on maanpaossa elävä entisen shaahin poika.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump varoitti aiemmin puuttuvansa tilanteeseen, jos Iranin johto yrittää murskata mielenilmaukset voimatoimin. Venäjälle vallanvaihdos tarkoittaisi merkittävää tappiota, sillä Iran on sen tärkein liittolainen Lähi-idän alueella. Vladimir Putin koki edellisen takaiskun loppuvuodesta 2024, jolloin Syyrian diktaattori Bashar al-Assadin hallinto kaatui.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen huomauttaa, että luotettavan kokonaiskuvan saaminen Iranista on tällä hetkellä vaikeaa. Toimittajat eivät pysty liikkumaan vapaasti, joten suuri osa tiedosta tulee yksittäisistä somevideoista. Niidenkin levittäminen on haastavaa hallinnon yrittäessä katkoa viestiyhteyksiä.
Asiantuntijan mukaan yksi tärkeimmistä peruskysymyksistä on liikehdinnän leviäminen.
– Kuinka laajalle protestit leviävät eri puolille maata, ja jatkuvatko ne viikkoja vai hiipuvat nopeasti? Ilman laajaa ja pysyvää osallistumista muutos tai sen johtaminen hallinnonvaihtoon on epätodennäköinen, Henri Vanhanen kirjoittaa X:ssä.
Toinen tärkeä signaali liittyy siihen, ketkä liittyvät mielenosoituksiin.
– Onko kyse vain yhdestä ryhmästä vai liittyvätkö mukaan työntekijät, keskiluokka, opiskelijat ja vähemmistöt? Mitä laajempi kirjo, sitä suurempi paine järjestelmälle syntyy, Vanhanen jatkaa.
Ratkaisevin asia olisi se, syntyykö nykyisen valtarakenteen sisällä murtumia. Tästä kertoisivat loikkaukset turvallisuuskoneistossa tai Iranin eliitissä.
– Ilman tätä Iranin järjestelmä on aiemminkin pystynyt tukahduttamaan protestit eikä kaihda brutaalia väkivaltaa tässä, asiantuntija sanoo.
On epäselvää, kuinka suurta kannatusta Reza Pahlavilla on Iranissa. Nykyisen järjestelmän vastustus on laajaa, mutta oppositiolla ei ole vielä selkeää keulahahmoa.
Iranin talous on syvemmässä kriisissä kuin aiemmin, ja maan ulkoinen asema on heikentynyt viimeaikaisten konfliktien ja pakotteiden jälkeen. Donald Trumpin puheet mahdollisesta väliintulosta tekevät tilanteesta arvaamattoman.
– Moni ajattelee, että nyt Iranissa on “se hetki”, mutta historia opettaa varovaiseksi. Miljoonat kadulla 2009, väkivaltaiset talousprotestit 2019, nuorten kapina 2022. Kaikki horjuttivat järjestelmää, mutta mikään ei kaatanut sitä. Siksi nytkin kannattaa katsoa rauhassa, Henri Vanhanen sanoo.
11. Irania on vaikea arvioida, mikä ruokkii helposti yliampuvia tulkintoja. Protestit ovat silti aina tärkeä signaali. Kun luotettavaa tietoa on vähän, hyvälle analyysille on kysyntää. Muuten tilan täyttävät heikko tieto ja salaliittoteoriat. Laajemmalle uutisoinnille kysyntää.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) January 9, 2026