Suomalaisista vientiyrityksistä 43,5 prosenttia näkee, että kauppasuhteiden palauttaminen Venäjän kanssa ennalleen voisi olla joskus mahdollista. Tämä edellyttäisi rauhansopimusta, joka olisi Ukrainan hyväksyttävissä.
Yrityksistä 30,6 prosenttia on sitä mieltä, että kauppasuhteiden palauttaminen ennalleen ei ole mahdollista. Vastaajista 25,8 prosenttia ei osannut tai halunnut ottaa kantaa asiaan.
– Jos asiassa edetään, se tehdään tietenkin yhteisessä rintamassa EU:n kanssa, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo toteaa tiedotteessa.
Kauppakamarien vientiyritysten johtajille osoitetussa kyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa yritysten näkemyksiä kauppasuhteiden palauttamisesta Venäjän kanssa. Kysely tehtiin samaan aikaan, kun tulitaukoa ja rauhansopimusta Ukrainan ja Venäjän välille on valmisteltu intensiivisesti.
Pohjanheimon mukaan kysymys on hyvin hankala monelle yritykselle. Tuki hyökkäyssodan kohteena olevalle Ukrainalle on ollut Suomessa vahvaa.
– Parin viime viikon aikana käydyt sopimusneuvottelut ovat viitanneet siihen, ettei rauhan saavuttaminen Ukrainan ja Venäjän välille lyhyen ajan kuluttua ole täysin mahdotonta. Mikäli tilanne johtaisi Venäjä-pakotteiden tarkasteluun EU:n ja liittolaisten toimesta, kysymys tulee jollain aikavälillä monille yrityksille eteen. Nyt pitää kuitenkin pitää pää kylmänä, Päivi Pohjanheimo sanoo.
Mahdollisesta rauhasta olisi kuitenkin vielä pitkä matka kauppasuhteiden avaamiselle.
– EU:n on tehtävä kokonaisharkintaa Venäjän vastaisiin pakotteisiin liittyen. Suomi arvioi omaa turvallisuuttaan kaikissa vaihtoehdoissa. Vasta sen jälkeen voidaan miettiä, onko minkäänlaista mahdollisuutta alkaa rakentaa kauppasuhteita Venäjään uudestaan. Toistaiseksi konkreettista polkua on vielä turhan aikaista miettiä, Pohjanheimo toteaa.
Venäjän-kauppaan liittyvät riskit realisoituivat monille yrityksille sodan alettua helmikuussa 2022.
– Useat suomalaisyritykset kokivat mittavat tappiot, kun sota alkoi ja yritykset vetäytyivät Venäjältä. Riskit olisivat jatkossakin todellisia, ja kysymykseen liittyy myös moraalinen puoli, Pohjanheimo sanoo.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä kolmasosa on kiinnostunut osallistumaan Ukrainan jälleenrakennustyöhön. Vastaavasti hieman yli kolmasosa ei ole kiinnostunut osallistumisesta ja kolmasosa ei osaa vielä sanoa. Jako on pysynyt suunnilleen samana jo parin vuoden ajan.
– Ukrainan jälleenrakennus tulee olemaan suuri yhteinen eurooppalainen ponnistus, ja alustavaa työtä tehdään jo. Yrityksemme arvioivat osallistumismahdollisuuksiaan, hakevat tietoa hankkeista ja paikallisista yhteistyökumppaneista. Monet pohjoismaiset yritykset ovat olleet liikkeellä enemmän etunojassa, suomalaiset harkitsevat tarkemmin, Päivi Pohjanheimo sanoo.
Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastasi 126 vientiyritystä ympäri Suomen.