Euroopan unionissa on käyty pitkin syksyä vääntöä siitä, saadaanko Venäjän jäädytetyt varat ohjattua täysimääräisesti Ukrainan tueksi. Toistaiseksi vain niiden korkotuottoja on käytetty.
Asian etenemistä on jarruttanut erityisesti Belgian vastustus.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen sanoo pitävänsä epätodennäköisenä, että ratkaisu löytyisi ennen vuodenvaihdetta. Poliittinen paine on silti kasvamassa ennen joulukuun Eurooppa-neuvostoa.
Vanhasen mukaan Belgian vastustus pohjautuu sekä politiikkaan että juridiikkaan.
– Juridinen riski on aito, koska Euroclear on Brysselissä ja vastuut kaatuisivat ensin Belgialle. Silti moni jäsenmaa välttelee ottamasta yhteistä parlamentaarista budjettivastuuta. Juridiikka paljastaa poliittisen haluttomuuden, Henri Vanhanen kirjoittaa X:ssä.
Täysi riskinjako vaatisi hänen mukaansa sitovia päätöksiä kansallisissa parlamenteissa. Tällaista yhtenäisyyttä ei ole kuitenkaan näköpiirissä.
– EU haluaa tukea Ukrainaa, mutta mahdollisiin miljardikorvausvastuisiin sitoutuminen taas tuntuu olevan monelle liian iso askel, Vanhanen sanoo.
Tilanteen arvioitiin vaikeutuneen, kun Euroopan keskuspankki EKP kieltäytyi takaamasta Ukraina-lainaa. EKP katsoi, ettei mekanismi ollut riittävän turvallinen muun muassa rahoitusvakauden kannalta. Tämä vähensi jäsenmaiden halukkuutta sitoutua asiaan.
Henri Vanhanen toteaa, ettei vain korkotuottojen käyttö ratkaise nykyistä umpisolmua. Tuottoja käytetään jo, ja ne tuovat vain muutamia miljardeja vuodessa. Ne eivät mahdollista suurta rahoitushyppyä eivätkä korvaa pääoman käyttöönottoa.
– Kylmä fakta: edes täysi 130–140 miljardin euron laina ei yksin ratkaisisi sotaa. Venäjä käyttää sotaan saman summan joka vuosi jatkuvana virtana, kun EU:n malli on kertaluonteinen varanto. Se ostaisi aikaa, mutta ei muuttaisi voimasuhteita ilman pysyvää eurooppalaista rahoitusvastuuta, asiantuntija toteaa.
Yhdysvalloissa jäädytetyt varat nähdään mahdollisena pelimerkkinä rauhanneuvotteluissa. Tämä tekee asiasta geopoliittisesti herkemmän, mihin myös Belgia on vedonnut.
– Todennäköisin lähikuukausien kehitys: joulukuussa saadaan poliittinen linjaus, mutta pääomamekanismista ei vielä päätetä. Iso ratkaisu siirtyy vuoteen 2026 tai jää kokonaan syntymättä. Tältä siis tilanne näyttää juuri nyt negatiivisen tulkinnan kautta, Henri Vanhanen sanoo.
1. Saako EU Venäjän jäädytetyt varat täysimittaisesti Ukrainan tueksi tänä vuonna?
Rehellinen arvio: juuri nyt näyttää epätodennäköiseltä, vaikka poliittinen paine kasvaa ennen joulukuun Eurooppa-neuvostoa. pic.twitter.com/o5mk5CyIuB
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) December 2, 2025