Maksamatta jääneiden julkisten hankintojen määrä on kasvanut jyrkästi Venäjällä. Talouslehti Vedomostin mukaan yksityisyritykset ovat nostaneet vuoden alusta lähtien maksamattomista laskuista 1173 kannetta eli viidesosan enemmän kuin viime vuonna.
Pienyritysten osalta valtionyhtiöiden maksamatta jättämien tilausten kasvu on vieläkin jyrkempi eli 2,5-kertainen edellisvuoteen verrattuna. Lukumäärä nousi 200 tapauksesta 482 tapaukseen. Rahallisesti velka on jo 3,6 miljardia ruplaa.
Syynä ei ole huolimattomuus. Kauppa- ja teollisuuskamarin varapuheenjohtaja Elena Dypovan mukaan valtionyhtiöillä ja hallituksen virastoilla ei yksinkertaisesti ole, millä maksaa. Talous hidastuu, voitot romahtavat ja valtionyhtiöiden ja virastojen budjetit alkavat ratketa saumoistaan valtion varojen huvetessa.
Venäjän suurimman valtio-omisteisen raaka-aineyhtiön Rosneftin voitto putosi alkuvuonna kolmannekseen. Gazprom teki tammi-syyskuussa 170 miljardia ruplaa tappiota ydintoiminnassaan maakaasussa.
Venäjän valtionrautatiet ilmoitti tappioista ensi kertaa viiteen vuoteen, minkä vuoksi se ilmoittaa vähentävänsä rakentamista ja hankintoja 40 prosentilla. Maan suurin panssarivaunujen valmistaja Uralvagonzavod on aloittanut massairtisanomiset talousvaikeuksien takia. Sperbank ilmoittaa irtisanovansa viidenneksen henkilökunnastaan.
Venäjän teollisuudenharjoittajien ja yrittäjien liitto kertoo, että 39 prosenttia yrityksistä on ilmoittanut maksamatta jääneistä saatavista heinä–syyskuussa. Huhti–kesäkuusta ilmoittajien määrä kasvoi 13 prosenttiyksikköä.
Jopa monesti talouslukuja kaunisteleva Rosstat vahvistaa, että venäläisyhtiöiden viivästyneet saatavat kasvoivat elokuun loppuun mennessä 3,841 biljoonaan ruplaan. Vuoden alusta kasvua on tullut 11 prosenttia ja edellisvuoden alusta 35 prosenttia.
Yli 4500 yksityisyritystä velkoo saataviaan valtionyhtiöiltä ja valtion virastoilta.