Tutkija tyrmää sokeriin liitetyn käsityksen HS:ssä – ”Ei ole todellinen”

Sokerikoukussa on professorin mukaan kyse vain totutusta tavasta.
Professorin mukaan sokerista ei tarvitse tehdä mörköä. Suklaalevy Vantaalla. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Professorin mukaan sokerista ei tarvitse tehdä mörköä. Suklaalevy Vantaalla. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab lyttää niin kutsutun sokerikoukun Helsingin Sanomissa. Hän toteaa, ettei ilmiö ole ”todellinen fysiologisella tasolla”. Ei ole mekanismia, jonka kautta sokeri voisi koukuttaa, kuten huumeet tai alkoholi.

– Aivoissa ei tapahdu biologista reaktiota, joka pakottaisi suklaapatukan luokse. Kyse on omaksutusta tavasta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Schwabin mukaan suomalaisten ravitsemuksessa suurin ongelma on suolan ja kovien rasvojen saanti. Sen sijaan sokerin kulutuksemme on keskimäärin suositusten sisällä.

Professori ei innostu uusista, terveellisinä mainostetuista jugurteista, joissa ei ole lisättyä sokeria. Sokerin määrä voi olla sama, vaikka sokeri olisi ”luonnollista”. Lisäksi tuotteen vähäsokerisuus voi olla korvautunut suuremmalla rasvapitoisuudella.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Lapsen voi sanoa menneen pesuveden mukana. Maitopohjaisten jugurttien rasva on juurikin sitä haitallista, kovaa rasvaa, Schwab muistuttaa.

Keinomakeuttajia Schwab ei tyrmää. Alustavaa tutkimusnäyttöä on kuitenkin siitä, että makeutusaineet voivat lisätä ruokahalua.

– Olipa limussa sokeria tai ei, sen ei tulisi kuulua kenenkään ruokavalioon useampana päivänä viikossa.

Pääkaupunkiseudun kouluissa jo kymmenet lapset syövät oman turvaruokalistansa mukaan.
Halpa kahvi ei ole automaattisesti vastuutonta, mutta sen alkuperästä kannattaa ottaa selvää, sanoo asiantuntija.
Uuden linjauksen mukaan kouluissa on liharuokaa enää kerran tai kaksi viikossa.
Mainos