Venäjä on kiihdyttänyt ilmaiskuja Ukrainan kaupunkeja ja energiainfrastruktuuria vastaan kuluvan vuoden aikana.
Yhden yön aikana risteilyohjusten ja ballististen ohjusten ohella Ukrainan ilmatilaan voidaan laukaista yli 700 droonia, joiden joukossa on räjähdelennokkien lisäksi myös hämäyskohteita.
Lennokit eivät ole erityisen nopeita tai edistyksellisiä, mutta niiden edullisuus mahdollistaa yhä massiivisemmat ja ilmatorjunnalle haastavat ilmahyökkäykset. Energiainfrastruktuurin vaurioittamisen ohella Kremlin tavoitteena on heikentää Ukrainan siviiliväestön taistelutahtoa. Historiallisten esimerkkien valossa siviilikohteiden pommittamisella on harvoin tällaista vaikutusta.
Tähän mennessä laajin ilmahyökkäys tehtiin 7. syyskuuta, jolloin drooneja oli ilmassa 810 kappaletta. Viime vuoden ennätys oli 193 lennokkia.
Venäjä valmistaa iranilaisiin Shahed-136-räjähdelennokkeihin pohjautuvia Geran-2-malleja Jelabugan tehtaassa. Päivätuotannon arvioidaan kasvavan 200 laitteeseen vuoden loppuun mennessä.
Uudempi Geran-3 on varustettu suihkumoottorilla. Se on nopeampi, mutta myös alttiimpi infrapunahakuisille torjuntaohjuksille.
Ukrainan sotilastiedustelun lähde sanoo CNN:lle, että Venäjä maksoi vuonna 2022 keskimäärin 175 000 euroa yhdestä Shahed-lennokista. Tatarstanissa sijaitsevan tehtaan myötä kustannukset ovat laskeneet noin 50 000 euroon.
Räjähdedrooni on siis huomattavasti edullisempi kuin moderni ilmatorjuntaohjus, jonka hintalappu on useita miljoonia euroja. Kremlin tavoitteena on tuottaa yli 6 000 Shahed-tyylistä droonia joka kuukausi.
Taktiikoita kehitetään jatkuvasti Ukrainan vahvistaessa omaa ilmatorjuntaansa. Drooneja torjutaan muun muassa liikkuvilla partioilla, joiden lava-autot on varustettu valonheittimillä ja raskailla konekivääreillä.
Shahedien seassa lentää nykyisin kipsilevystä ja vaahdosta valmistettuja Gerbera-valemaaleja, joita on vaikea erottaa oikeista räjähdelennokeista. Laitteet lentävät myös aiempaa korkeammalla ilmatorjunnan väistämiseksi. Eräs Geran-2 havaittiin 4 900 metrin korkeudessa.
CSIS-tutkimuslaitoksen analyysin mukaan Venäjän iskut ovat käyneet yhä vaarallisemmiksi. Huhtikuussa räjähdelennokeista osui kohteeseensa noin 20 prosenttia, kun vuotta aiemmin osuus oli alle kymmenen prosenttia.
Ukraine defends its skies using a layered system:
Machine-gun trucks for low-flying drones
Electronic-warfare (EW) systems to jam or spoof GPS
SAM and MANPAD missiles for higher threats
Laser weapons in development— Tymofiy Mylovanov (@Mylovanov) November 10, 2025