Suomen vuotuisen sademäärän on arvioitu kasvavan vuosisadan puoliväliin mennessä 5–10 prosenttia. Eritoten lisääntyvää sadetta nähdään talviaikaan, ja toisaalta kesäkaudella rankkasateiden arvioidaan voimistuvan. Tiedot ilmenevät Ilmatieteen laitoksen ja ELY-keskusten sateisuusraportista.
Rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia, jotka eritoten kaupunkialueilla voivat vaurioittaa rakennuksia, infrastruktuuria ja irtaimistoa. Tämä näkyy myös vakuutusyhtiö Lähitapiolan maksamissa korvaussummissa. Keskimäärin maksetut korvaukset myrskyistä, tulvista ja rankkasateista ovat yli kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa.
– Meillä on viime vuosilta useita esimerkkejä rankkasateiden nostattamista tulvista ja siitä, kun kaupungin tai kunnan hulevesijärjestelmä on ylikuormittunut. Syyskuussa Pohjois-Ruotsissa nähtiin, millaista tuhoa rankkasateet voivat aiheuttaa. Teitä ja rautatieosuuksia oli poikki, ja osa teistä huuhtoutui pois, kertoo yritysten omaisuusriskeistä vastaava päävakuutustarkastaja Lari-Pekka Kyllönen Lähitapiolasta tiedotteessa.
Rankkasadetulvien aiheuttamat vahingot voivat tulla hyvin kalliiksi. Infran korjaaminen voi viedä viikkoja tai jopa kuukausia.
– Suomessa suurten väylien ja rautateiden rummut ja hulevesiverkostot on mitoitettu siten, että ne kestävät sademääriä, jotka mittaushistorian perusteella sattuvat kohdalle vain kerran sadassa vuodessa. Ruotsin tapahtumien jälkeen jää epäilyttämään, riittääkö tuo mitoitus enää rankkasateiden voimistuessa, pohtii ilmastoasiantuntija Tuukka Rautio ELY-keskusten valtakunnallisesta ilmastoyksiköstä.
Rautio haluaa muistuttaa myös siitä, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan jonkun ilmiön toistuvuusjaksosta. Silloin puhutaan prosenttitodennäköisyyksistä.
– Jos puhutaan vaikka kerran sadassa vuodessa tapahtuvasta tulvailmiöstä, ja jos se tapahtuu tänä vuonna, se ei tarkoita sitä, etteikö se voisi tapahtua myös ensi vuonna.
Hulevesihaasteet keskittyvät rakennettuun kaupunkiympäristöön. Ongelmia on erityisesti siellä, missä on vettä läpäisemätöntä pintaa; siellä missä kaupungit ovat tiiviitä.
– Ja yleensä ne merkittävät kiinteistöt sijaitsevat näillä alueilla. Vettä läpäisemätön pinta lisää vedenvirtaamaa eli kertyvä vesi on nopeampaa samassa paikassa, Rautio selittää.
Jos vettä pääsee tulvimisen myötä valumaan väriin paikkoihin, yritysten kohdalla se tietää väistämättä yritystoiminnan keskeytymistä.
– Varasto- ja muun muassa kellarirakenteiden ja varastoidun tavaran vaurioitumisen lisäksi harmia tulee, jos rakennuksen sisäpuolinen sadevesiviemäri pettää. Huonolla tuurilla – tai suunnittelulla – vuotanut vesi voi vaurioittaa tuotantoon tarvittavia koneita tai laitteita, Kyllönen luettelee.
Raution mukaan tulvariskien hallitsemiseen tarvittaisiin enemmän luontopohjaisia ratkaisuja.
– Esimerkiksi kaupunkivihreä auttaa rankkasateiden hallinnassa yhdessä hulevesijärjestelmien kanssa, ja samalla puut lieventävät kaupunkien kuumarasitusta. Luontopohjaisilla ratkaisuilla pystytään taklaamaan useita ongelmia.
Hulevesitulvien hallinta Suomessa jakautuu sekä kunnan että kiinteistönomistajan vastuulle. Kunnan pitää suunnitella ja järjestää hulevesien hallinta erityisesti asemakaava-alueella ja koordinoida alueellista tulvariskien hallintaa.
– Kiinteistönomistaja, eli yritys tai yksityinen, taas vastaa oman tontin hulevesien hallinnasta ja huolehtii myös, ettei hulevesistä aiheudu kosteusvaurioita tai haittaa naapureille, Rautio sanoo.
Lähitapiola selvitti Arjen katsaus -kyselyssään suomalaisten näkemyksiä ilmastoriskeihin varautumisen vastuukysymyksistä. Sen mukaan suomalaisenemmistön (56 prosenttia) mielestä ilmastoriskeihin varautuminen on ensisijaisesti julkisen vallan, eli kuntien ja valtion vastuulla. Hieman useampi kuin joka kolmas (36 prosenttia) sysää vastuun yksilöille ja vain joka viides (21 prosenttia) yrityksille.
Saman kyselyn mukaan vain 3 prosenttia suomalaisista on varautunut itse tai taloyhtiössä on varauduttu tulvilta esimerkiksi tulvasuojauksella. Noin 40 prosenttia suomalaisista ei ole varautunut mitenkään ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
– Paljon meillä on varautumisessa vielä tehtävää – ja tehokkainta olisi varautua yhdessä. Eritoten tulvariskien hallinta tulisi huomioida tulevaisuuden rakentamisessa ja yritysten investoinneissa, sanoo Kyllönen.
Raution mukaan osa pienemmistäkin yrityksistä on jo vienyt sopeutumisen toimenpiteitä käytäntöön. Osa taas on vasta havahtunut riskeihin.
Lähitapiolan Arjen katsaus- kyselyyn vastasi 1 100 henkilöä 4.–11. huhtikuuta 2025 välisenä aikana. Tutkimukseen vastanneet edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.