Viimeisen viiden viikon aikana jonot Venäjän huoltoasemilla ovat pidentyneet. Samalla polttoaineen hinta noussut ja joillain alueilla on täytynyt turvautua säännöstelyyn. Kaaoksen takana ovat Ukrainan drooni-iskut Venäjän öljyinfraan, jotka aiheuttavat pahaa päänvaivaa Kremlissä. Asiasta kertoo Telegraph.
Öljynjalostamoihin, -säiliöihin, -putkiin ja pumppausasemiin kohdistuneiden iskujen seurauksena Venäjän öljynjalostuskapasiteetti onkin pudonnut jopa viidenneksellä.
Keskiviikkona Ukraina iski toisen kerran viikon sisällä Salavatin öljylaitokseen, joka on yksi Venäjän suurimmista öljynjalostamoista. Aiemmin syyskuussa Ukraina iski taas Karjalankankaalla sijaitsevaan Koiviston öljysatamaan, josta Venäjä on lastannut öljyä varjolaivastonsa aluksiin vientiä varten.
Yhteensä elokuun jälkeen Ukraina on iskenyt 16:een öljynjalostamoon 38:sta. Joihinkin jalostamoihin on isketty useamman kerran.
Iskut tuntuvat, koska neljännes Venäjän bruttokansantuotteesta tulee öljystä ja kaasusta.
Kiovassa toivotaan, että iskut heikentäisivät Venäjän mahdollisuuksia rahoittaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja kansalaisten tukea sodalle, mikä taas voisi pakottaa Vladimir Putinin neuvottelemaan rauhasta.
Venäjän apulaispääministeri Aleksander Novak on pyrkinyt vähättelemään iskujen vaikutuksia, mutta asiantuntijoiden mukaan Kreml ei voi loputtomasti jättää yhä eskaloituvaa kriisiä huomiotta. Sosiaalisessa mediassa leviävät videot pitkistä jonoista huoltoasemilla eivät ole Moskovalle edullisia.
Centre for Research on Energy and Clean Air -järjestön analyytikko Luke Wickendenin mukaan Ukrainan iskuilla onkin Venäjän sisällä suuri vaikutus.
– Drooneilla isketään erityisesti laitoksiin, joilla vastataan kotimaiseen kysyntään. Kun tämä yhdistetään kysynnän kasvuun, tullaan talven lähestyessä näkemään polttoainepulaa eri puolilla Venäjää, mikä taas heikentää jo valmiiksi rasittunutta kotimaista tarjontaa, Wickenden selittää.
Ensimmäiseksi polttoainepulasta alkoi kärsiä miehitetty Krimin niemimaa, jonka jälkeen polttoainepulasta on raportoitu myös Volgan alueella sekä Etelä- ja Keski-Venäjällä. Kreml-mielisen Izvestian mukaan säännöstely on jo aloitettu joillain alueilla, joissa asiakkaat saavat ostaa vain 10-20 litraa polttoainetta.
Jotain tilanteen vakavuudesta kertoo se, että polttoainepula on levinnyt paikoin myös Moskovaan, joka on tähän asti pitkälti säästynyt sodan vaikutuksilta.
Pääkaupungissa polttoainepulan juurisyitä ei kuitenkaan ymmärretä.
– Meillä ei ole ollut 92-oktaanista polttoainetta päivään, tai viikkoon, kertoo eräs huoltoaseman työntekijä Moskovan keskustassa.
– Kukaan ei tiedä miksi. Se on vain loppu. Meiltä kiellettiin täyttämästä bensakanistereita.
Krimillä taas jopa puolet huoltoasemista on vailla menovettä, ja osa on sulkenut ovensa kokonaan. Ukraina-mielinen Telegram-kanava Crimean Wind raportoikin, että niemimaan suurimmassa kaupungissa Sevastopolissa polttoainetta ei voi enää ostaa mistään.
– Heinäjonoja ei vielä ole, ja hevosten sekä muulien hinnat ovat vakaita, kanavalla veisteltiin.
Nähtäväksi jää, pystyykö Ukraina jatkamaan iskuja nykyiseen tahtiin tulevaisuudessa. Wickendenin mukaan Venäjän öljynvienti jatkunee iskuista huolimatta vakaana, mutta hauraana.
Samaa mieltä on britannialaisen Rusi-ajatuspajan Venäjä-analyytikko Emily Ferris.
– Tilanen ei ole kriittinen. Venäjällä on riittävästi öljy- ja kaasuvarastoja ja rahavarantoja tästä hankaluudesta selviämiseen, ja Ukrainan alistaminen on paljon arvokkaampi palkinto, Ferris pohtii.