Ex-pääjohtaja IS:lle: Säästöjä voisi etsiä myös Kelan omasta organisaatiosta

Kolme asiantuntijaa nostaa sosiaaliturvan säästöissä esiin lapsilisän.
Kelan pääkonttori Töölössä Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Kelan pääkonttori Töölössä Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo Ilta-Sanomissa, että myös Kelan organisaatiota voisi tarkastella, kun lisäleikkauksia etsitään.

Aaltonen esittää toiveen, että sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) toimeksianto Kelalle sisältäisi mahdollisuuden etsiä prosessien sujuvoittamisesta, digitalisaatiosta ja tekoälystä ratkaisuja, jotka tuottavat säästöjä Kelan toimintaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Siinä on potentiaalia, vaikka se voi tulla liian nopeasti ensi vuoden budjettiin, Aaltonen sanoo.

Grahn-Laasonen pyysi Kelaa valmistelemaan ehdotuksia mahdollisista uusista leikkauksista sosiaaliturvaan, josta oppositiopuolueet nostivat perjantaina äläkkää. Ministerin mukaan asiassa ei ole mitään kummallista.

– Vastuullista olisi, että jokainen virasto ja laitos Suomessa pohtii, onko mahdollista tehdä asioita toisin – vaikuttavammin – ja onko jotain, mistä voimme luopua. Talouden velkakierteen katkaiseminen vaatii säästöjä nyt ja seuraavaltakin hallitukselta, Grahn-Laasonen kommentoi perjantaina X:ssä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

IS kysyi asiantuntijoilta, mistä tuista voisi säästää. Kaikki kolme eli Elli Aaltonen, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sekä Kelassa tutkimusprofessorina toiminut Heikki Hiilamo nostivat esiin lapsilisän.

Aaltosen mukaan lapsilisän asemaa kaikille maksettavana etuutena tulisi tarkastella siten, kohdennetaanko se perheisiin, joissa sille on polttavin taloudellinen tarve.

Saari sanoo, että mahdollinen säästökohde olisi myös eläkkeensaajan asumistuki. Sen taso on yleistä asumistukea korkeampi ja siinä on erilainen omaisuuden kohtelu. Lisäksi tukea saatetaan maksaa jopa kymmeniä vuosia.

Juhlapyhät vaikuttavat etuuksien maksatukseen.
Äidin arvion mukaan tukia on maksettu yhteensä noin 25 000 euroa.
Asiantuntijan mukaan maahanmuuttajien sosiaaliturvan kiristyksillä voi olla myös kielteisiä seurauksia.
Mainos