Vuoden 2023 alussa aloittaneet hyvinvointialueet ovat joutuneet etsimään merkittäviä säästöjä budjettipaineiden vuoksi. Ongelmat pohjautuvat viime vaalikaudella tehtyyn sote- ja maakuntauudistukseen.
Talouspolitiikan arviointineuvosto kehotti kuluvalla viikolla hallitusta antamaan alueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) torjui ehdotuksen.
Terveysoikeuden professori ja HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen nostaa esiin Helsingin Sanomien pääkirjoituksen. Siinä muistutetaan, ettei valtio voi jättää rahoittamatta lakisääteisiä palveluita. Lehtosen mukaan kirjoituksessa jätetään mainitsematta olennainen asia eli Suomen terveysmenojen kasvuvauhti verrattuna muihin maihin.
– Samat 2020-luvun shokit (koronapandemia, Ukrainan sota) ovat vaikuttaneet muissakin Pohjoismaissa ja Baltian maissa, mutta niissä terveysmenojen kasvu on ollut selvästi Suomea alhaisempaa, Lasse Lehtonen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Menoja ovat lisänneet pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen tekemään muutokseen liittynyt palkkaharmonisointi ja muut tekijät.
– Vaikka sote-uudistuksen tekijät haluavat sen kiistää, on tuo uudistus itsessään ollut yksi merkittävä syy sote-menojen ja julkisen talouden alijäämän kasvuun, Lehtonen toteaa.
Hänen mukaansa ainoa keino saada sote-rahat riittämään on nostaa tuotavuutta julkisissa palveluissa.
– Se taas edellyttää kannustimia sekä henkilö- että organisaatiotasolle. Ne Sanna Marinin hallituksen tekemästä uudistuksesta puuttuvat. Suunnitelmatalous ei toimi sote-mallinakaan, professori painottaa.
Ainoa keino saada #sote -rahat riittämään, on nostaa tuottavuutta julkisissa palveluissa. Se taas edellyttää kannustimia sekä henkilö- että organisaatiotasolle. Ne @MarinSanna hallituksen tekemästä uudistuksesta puuttuvat. #Suunnitelmatalous ei toimi sote-mallinakaan
— Lasse Lehtonen (@lasleh) January 30, 2025