Hallitus löi luvut pöytään – näin eläkeuudistuksen pitäisi vahvistaa julkista taloutta

Pääministeri Petteri Orpon hallitus arvioi seuraavaksi, täyttääkö sopu uudistuksen tavoitteet.
Valtioneuvoston linna Senaatintorin laidalla Helsingissä 16. elokuuta 2024. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Valtioneuvoston linna Senaatintorin laidalla Helsingissä 16. elokuuta 2024. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Työmarkkinakeskusjärjestöjen myöhään sunnuntaina saavuttama sopu eläkejärjestelmän uudistuksesta siirtyy seuraavaksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen pöydälle tarkasteluun. Myös järjestöjen hallinnot käsittelevät neuvottelutulosta.

Hallituksen tavoitteiden mukaan muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa. Eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä haastavat nyt ja jatkossa syntyvyyden lasku, huoltosuhteen heikkeneminen ja heikko talouskasvu.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Otan syntyneen ehdotuksen eläkeuudistukseksi tyytyväisenä vastaan. Kiitän työryhmää ja työmarkkinakeskusjärjestöjä hyvästä työstä. Hallitus perehtyy tarkemmin ehdotuksen sisältöön kuluvan viikon aikana sekä arvioi, täyttääkö se uudistukselle asetetut tavoitteet, kommentoi Orpo asiaa viestipalvelu X:ssä.

”Järjestöjen käsityksen mukaan neuvottelutulos täyttää hallituksen asettamat tavoitteet”, katsoo Elinkeinoelämän keskusliitto tiedotteessaan.

Sovun yksityiskohdista ei ole kerrottu suoraan julkisuuteen. Helsingin Sanomien tietojen mukaan eläkkeiden vuotuisiin indeksikorotuksiin tulisi vuodesta 2030 käyttöön uusi leikkuri, jota kutsutaan ”inflaatiovakauttajaksi”.

Poimintoja videosisällöistämme

Hallitusohjelman mukaan työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat ”eläkkeiden riittävä taso ja kattavuus, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä rahoituksen kestävyys myös pitkällä aikavälillä”.

Valmistelun tulee löytää ”valtiovarainministeriön ja Eläketurvakeskuksen yhteistyönä tehtävän arvioinnin pohjalta keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamiseen sekä julkisen talouden kokonaisuuden merkittävään vahvistamiseen pitkällä aikavälillä sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla”.

Työmarkkinajärjestöjen erillisen eläkeneuvotteluryhmän lisäksi uudistusta valmistellaan myös toisessa työryhmässä, jossa ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen (EK, KT, SAK, Akava ja STTK) lisäksi myös sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovaraininisteriön edustajat sekä asiantuntija Eläketurvakeskuksesta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että hallitus sitoutuu tekemään tarvittavat päätökset tavoitteen saavuttamiseksi, mikäli järjestöt eivät yhdessä hallituksen kanssa löydä yhteisymmärrystä muutoksista tammikuuhun 2025 mennessä.

 

Kansanedustajan mukaan rekisterillä voitaisiin vahvistaa opetuksen laatua.
Nykyisistä varapuheenjohtajista ehdolle ovat ilmoittautuneet Antti Häkkänen ja Karoliina Partanen.
Pääministerin mukaan ydinenergialain muutoksissa on kyse Nato-jäsenyyden sinetöimisestä.
Mainos