Käytännössä jokaisen suomalaisen yhteystiedot ovat jo kiinalaissovellus Tiktokin hallussa, vaikka heillä itsellään ei olisi sovellusta.
Sotilasaikakauslehteen Tiktokin riskeistä kirjoittaneen viestintäyrittäjä ja tietokirjailija Katleena Kortesuon mukaan tämä johtuu siitä, että osa käyttäjistä jakaa puhelimensa osoitekirjan vapaaehtoisesti sovelluksen kanssa.
Tiktok kerää käyttäjistään huomattavasti enemmän tietoa kuin muut sovellukset. Jos kirjoittaa jotain tulenarkaa ja poistaa tekstin tallentamatta, sekin jää Tiktokin haltuun.
Sovellus käyttää myös kasvo- ja maisematunnistusta, josta se pystyy päättelemään missä käyttäjä liikkuu ja kenen kanssa. Samoin se kykenee päättelemään käyttäjän iän, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen sekä millainen suhdeverkosto käyttäjillä on.
Maailmanlaajuisesti hurjan suosion saanut ja erittäin koukuttavaksi rakennettu Tiktok-sovellus asettuu Kortesuon mukaan toiminnoiltaan ja vaikutuksiltaan kyber- ja informaatiovaikuttamisen sekä psykologisten operaatioiden leikkauspisteeseen.
Kortesuo jatkaa, että on ilmeistä, että Kiinan valtio, jonka alaisuudessa sovelluksen kehittäjäyhtiö ByteDance toimii, tietää Tiktokin haitallisuuden, sillä koko sovellusta ei ole saatavilla Kiinassa. Kiinalainen rinnakkaissovellus on Kortesuon mukaan ”terveellisempi ja turvallisempi versio”, johon lapset esimerkiksi eivät pääse öisin lainkaan – vastaavaa ominaisuutta ei ole tarjolla Tiktokissa länsimaissa.
Enimmillään teinit viettävät Tiktokin parissa seitsemän tuntia päivässä. Suomessa esi- ja alakouluikäisistä lapsista jopa 32 prosenttia käyttää Tiktokia joko useasti viikossa, ellei päivittäin, ja käyttäjissä on tätä nuorempiakin lapsia. Tiktokin syöte suosii videoita, joissa ihaillaan itsemurhaa, itsensä satuttamista, anoreksiaa tai huumeidenkäyttöä.
Sovellus on jäänyt kiinni useita kertoja tietojen väärinkäytöksistä, mikä osoittaa, että se pystyy halutessan vakoilemaan poliitikoita, tutkijoita, toimittajia ja mielipidevaikuttajia.
– Tiktokin koodi on kuin samea vesi, jonka läpi ei näe, Kortesuo kirjoittaa.
Kiina saa käyttöönsä reaaliaikaista videosisältöä jatkuvasti kaikkialta lännestä ja kuvatunnistus päättelee sijainnin.
– Mihin tarvitaan vakoilulennokkeja, kun käytössä on miljoonia suoria lähetyksiä kaikkialta maailmasta?
– On tunnettu tosiasia, että Kiinan valtio kehittää keinoja, joilla se pystyy muokkaamaan ja kontrolloimaan vihollisen kognitiivisia toimintoja ja päätöksentekykyä, kommentoi Kortesuo, joka on jo aiemmin kutsunut Tiktokia Kiinan ”aivosodan” välineeksi.
– Kenties ByteDance ei ajatellut kehittävänsä addiktoivaa kaukosäädintä länsimaisiin mieliin, mutta sellainen siitä tuli, eikä Kiina epäröi käyttää sitä, Kortesuo kuvailee.
Tiktokilla on Suomessa jo kaksi miljoonaa käyttäjää. Kortesuo miettii, ymmärtävätkö he, kuinka suuren riskin sovellus muodostaa heille yksilöinä ja Suomelle valtiona.