Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vakuutti Veronmaksajain Keskusliiton Vero2024-tapahtumassa keskiviikkona, että hallitus tekee päättäväisesti työtä julkisen talouden vakauttamiseksi haastavasta tilanteesta huolimatta.
– Taloudellinen tilanteemme ei ole mairitteleva – valtion alijäämä pelkästään kuluvalta vuodelta on todennäköisesti yli 12 miljardia euroa. Koko julkisen talouden osalta velkasuhteemme lähestyy 80 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden alijäämämme on reilusti yli kolme prosenttia.
Purra totesi, että uskottava talouspolitiikka ja päättäväinen finanssipolitiikka ovat avainasemassa myös valtion luottoluokituksen näkökulmasta.
– Jos menetämme pykälän luottoluokituksestamme, velanhoitokustannuksemme nousevat, mikä heijastuu suoraan myös kaikkiin Suomessa toimiviin yrityksiin. Kyse on koko kansantalouden rahoituskustannuksista. Siksi tavoitteena tulee olla luottoluokituksen palauttaminen AAA-tasolle. Tässä meillä on edessämme iso savotta.
– Vaikka en uskokaan parlamentaarisiin säästöryhmiin prosessimielessä, toivon tulevienkin hallitusten jatkavan nykyisen hallituksen vastuullisen taloudenpidon linjalla. Vaalikauden yli on oltava jaettu tietoisuus siitä, että elämme jatkuvasti yli varojemme, Purra muistutti.
Suomen kansantaloutta vaivaa julkisen talouden alijäämän ja kasvavan julkisen velkasuhteen ohella ulkoinen epätasapaino, eli vaihtotaseemme on kroonisesti alijäämäinen, hän huomautti.
– Alijäämäinen vaihtotase tarkoittaa meillä käytännössä sitä, että kansantaloutemme velkaantuu ulkomaille. Emme ansaitse tällaista velanotolle ja valheellisille lupauksille perustuvaa elintasoa. Suomi-laivan kurssia on käännettävä rivakasti, ja julkinen talous on saatava kuntoon. Veropolitiikka on osa tätä ratkaisua, Purra totesi
Löperö talouspolitiikka jatkunut liian kauan
Purran mukaan valtion budjettipolitiikassa on katsottava ensisijaisesti menojen ja tulojen rakenteellista tasapainoa.
– Toisaalta on erotettava valtion käyttömenot ja investointimenot. Hyvänä nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että valtion käyttötalous pitäisi olla rakenteellisessa tasapainossa, eli suhdanteen yli valtion verotuloilla pitäisi pystyä kattamaan valtion talousarviotalouden käyttömenot.
Rahaministerin mukaan aidosti tuottavia investointeja voitaisiin tarvittaessa rahoittaa vieraalla pääomalla eli valtion velanotolla.
– On tietysti joskus vaikeaa erotella käyttömenot ja investoinnit. Nythän tilanne on se, että merkittävä osa valtion käyttömenoista rahoitetaan velkaantumalla ulkomaisille sijoittajille. Aivan riippumatta taloussuhdanteista. Varsinkin poliittisen vasemmiston mukaan aina on matalasuhdanne tai vähintäänkin jakovaraa ja elvytettävää, Purra piikitteli.
Hän totesi, että suorien budjettisäästöjen vaihtoehto on kiristyvä verotus.
– Kuten tiedämme, tämä tarkoittaa käytännössä kotitalouksien osalta leikkauksia kukkaroon, tavalla jos toisella. Esimerkiksi ALV-kantojen nosto nostanee kulutustavaroiden ja ruoan hintaa. Tälläkin on haitallisia vaikutuksia. Siksi olisi järkevää ensin karsia ei-välttämättömistä menoista.
Löperö talouspolitiikka on jatkunut liian pitkään, Purra summasi.
– Ylivelkaantuminen ei ole kestävä linja, siksi hallitus kääntää julkisen velkaantumisen tien laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Meidän on myönnettävä se, että valtio käyttää rahaa sellaisiin asioihin nyt, jotka eivät edusta valtion ydintehtäviä.
– Valtion ydintehtäviä ovat mielestäni ensisijaisesti sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, koulutus, terveydenhuolto, perusturva ja infrastruktuuri. On kyettävä tekemään priorisointeja ja arvovalintoja. On valittava mihin rahat käytetään, kun vähät rahat ovat loppumassa. Ei ole olemassa mitään taikaseinää, josta valtio voisi nostaa rahaa vailla takaisinmaksun velvoitetta, Purra jatkoi.
Hän muistutti, että kansainvälinen valuuttarahastokin tukee hallituksen linjaa lisäsopeutustoimien etsinnässä.
– Hallituksen työryhmä valmistelee tarvittavat sopeutuspäätökset kehysriiheen. Linjamme pitää ja velkaantumisen kasvu taittuu.
Todennäköistä, että veroja joudutaan osin kiristämään
Purran mukaan verotuskokonaisuuksia pohdittaessa on mietittävä tulonjakovaikutuksia ja mahdollisuuksia kompensoida ei-toivottuja tulonjakovaikutuksia.
– Työn verotus on Suomessa kireää, ja varsinkin ylemmät marginaaliveroasteet ovat korkeita. Koska tarvitsemme Suomeen työtä lisää, ei vähemmän, en pidä kovin järkevänä politiikkana kiristää työn verotusta. Yleisesti ottaen ei ole järkevää verottaa sellaista, mitä haluaa lisää.
Purra totesi, että erilaiset valmisteverot voivat olla toisaalta regressiivisiä ja siten niiden verotaakka saattaa kohdistua pienituloisiin suhteellisesti voimakkaammin.
– Esimerkiksi maaseudun pienituloiset ja keskituloiset autoilijat maksavat polttoaineveroa litraperusteisesti ja saattavat ajaa melko samanlaisia ajomatkoja vaikkapa työmatkanaan.
Arvonlisävero taas on varsin tehokas verotuksen keino fiskaalisesti, mutta tyypillisesti lineaarinen verrattuna tuloveroon, joka meilläkin on vahvasti progressiivinen, Purra jatkoi.
– Verotuksella on siis myös tulonjakoa koskeva tehtävä, vaikka toisaalta pääomatulovero on käytännössä vain lievästi progressiivinen. Ruoan arvonlisäveron korottaminen taas näkyisi suoraan monien kukkarossa.
Verotukien lista pitkä kuin nälkävuosi
Purran mielestä verojärjestelmässämme tulisi pyrkiä läpinäkyvyyteen, selkeyteen ja oikeudenmukaisuuteen, fiskaalisen tuoton ohella.
– Erilaisten verotukien lista on pitkä kuin nälkävuosi. Verotukien karsiminen ja vähennysten poistaminen voisi olla pidemmän päälle viisasta, hän aprikoi.
– Hallitusohjelman mukaisesti hallitus toteuttaa kuluvan vuoden aikana kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen. Nykyisen kiinteistöverotuksen ei voida sanoa perustuvan kiinteistöjen ja rakennusten käypiin arvoihin. Ideaalitilanteessa meillä olisi verotusarvona kiinteistöverotuksessa aina käypä arvo. Nythän verotusarvo määräytyy melko lailla puutteellisesti, osin mielivaltaisestikin, Purra jatkoi.
Valtiovarainministeri katsoo, että terveyden edistämiseen voitaisiin panostaa myös uudenlaisella veropolitiikalla.
– Ottaen huomioon, että ihminen on käynyt Kuussa, ei luulisi terveysverotuksen olevan täysin mahdoton toteutettava. Transrasvat, suolat ja lisätyt sokerit ovat liiallisesti käytettyinä verrattavissa alkoholiin ja tupakkaan.
– Liikenteen verotus on samoin murroksessa. Hallitus uudistaa liikenteen verotuksen kuluvan vaalikauden aikana. On luonnollista, että liikenteen sähköistyessä polttoaineverotuotto laskee, ja meidän on kehitettävä uusia tapoja verottaa sähköistyvää liikennettä. Valmisteluun on syytä käyttää riittävästi aikaa, Purra sanoi.