Valtiotieteiden tohtori Vesa Vihriälä arvioi, että EU:n budjetin merkittävä kasvaminen on väistämätöntä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.
– EU:lta vaaditaan vaikuttavampaa yhteistä toimintaa, mikä edellyttää paitsi voimavarojen kohdistamista aiempaa tehokkaammin myös EU:n budjetin kasvua, toteaa Vihriälä, jonka raportti EU-talouspolitiikka muutoksen kourissa julkistettiin torstaina. Raportin on rahoittanut Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö.
Vihriälä mukaan Suomen etu on, että EU kykenee tehokkaaseen päätöksentekoon ja samalla integroimaan Ukrainan sekä Länsi-Balkanin maat demokraattiseen yhteisöön.
Vihriälä muistuttaa, että Ukrainan tukeminen ja Ukrainan mahdollinen EU-jäsenyys tulevat vaikuttamaan merkittävästi EU:n budjettiin.
– Ukraina on Puolan kokoinen talous. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti on kolmasosa Puolasta. Laskelmien mukaan Ukrainan nettosaanto olisi noin 20 miljardia vuodessa.
Vihriälän mukaan EU:n talous on kriiseistä huolimatta kokonaisuutena kasvanut paremmin kuin yleensä ajatellaan, ja unioni on onnistunut kuromaan kiinni USA:n taloudellista etumatkaa.
– Jos katsotaan ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta asukasti kohti, niin EU on saanut Yhdysvaltoja kiinni viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Ero on noin kolmisenkymmentä prosenttia, josta yksi kolmasosa tulee pienemmästä työpanoksesta asukasta kohti ja kaksi kolmasosaa heikommasta tuottavuudesta.
EU:n kurominen selittyy Vihriälän mukaan ennen kaikkea niin sanottujen uusien jäsenmaiden nopealla kasvulla, mikä on ollut kiistatta EU:n talouspolitiikan suuri onnistuminen. Samalla EU-maiden väliset erot ovat kaventuneet. Myös työpanos on kasvanut unionin alueella hyvin; työllisyysasteissa ei enää ole eroa EU:n ja USA:n välillä.
Vihrälä muistuttaa, että tuleva kasvu ei voi perustua lisääntyvän työpanoksen varaan. Hyvinvoinnin lisääminen ympäristön asettamia rajoja kunnioittaen ja turvallisuuden kannalta vaarallisia riippuvuuksia vähentäen vaatii tuottavuuden selvää kohentumista.
EU:n tuottavuuskehitys on kuitenkin ollut selvästi USA:ta heikompaa. EU:n ongelma on, että se on jäämässä yhä enemmän jälkeen USA:sta useilla innovaatioiden syntymisen ja skaalautumisen kannalta tärkeillä osa-alueilla kuten t&k-panostuksissa.
Vihriälä mainitsee esimerkkinä myös riskipääoman heikon tarjonnan: esimerkiksi startup-yritysten saamien riskipääomien määrä on Yhdysvalloissa absoluuttisesti noin 7-10 -kertainen suhteessa Eurooppaan.
– EU on pirstoutuneempi ja hajanaisempi markkina, mitä voisi pääomamarkkinaunioni-hankkeella vähentää. Meillä on myös historiallisesti ollut hyvin pankkikeskeinen järjestelmä verrattuna Yhdysvaltoihin. Pankkikeskeisyys on syönyt tilaa toisilta rahoituksen välityksen muodoilta. Yhdysvalloissa riskinottoon suhtaudutaan edelleen positiivisemmin kuin Euroopassa, Vihriälä taustoittaa.
Vihriälä mainitsee kasvupotentiaalin esteeksi myös tiukan sääntelyn.
– Talouspolitiikan painopisteen tulee olla kasvun vahvistamisessa ja vihreän siirtymän edistämisessä. On pidettävä huolta siitä, että EU:n sääntely ja yhteiset rahoitusresurssit tukevat lupaavimpien hankkeiden toteutumista niiden sijainnista riippumatta. Viime vuosien tapainen valtiontukipolitiikka ei palvele tätä.
Vihriälä peräänkuuluttaa unioniin myös parempaa päätöksentekoa.
– Tarvitaan tehokkaampi päätöksentekotapa kuin tämä, jossa kaikki keskeiset päätökset ovat yksimielisyyden takana. Hankala kysymys on, miten tämä tultaisiin saavuttamaan, koska käytännössä tarvitsisimme perussopimuksen muutoksia ja se vaatii yksimielisyyttä.