Hyvinvointialueiden ensimmäisestä vuodesta koottu tutkimustieto kertoo, että nopea organisoituminen vuoden 2023 alussa toi lisäpaineita työhön. Hyvinvointi heikentyi etenkin sirpalealueilla, joilla lukuisista organisaatioista muodostettiin uusi hyvinvointialue. Työterveyslaitoksen tutkimuskyselyihin osallistui viime vuonna lähes 68400 työntekijää.
Hyvinvointialueille siirtyminen toteutettiin erittäin nopeasti ja suurien haasteiden keskellä, mikä on kasvattanut kuormitusta.
– Kuormituksen kasvu on osunut töihin ja tehtäviin, joita rasittavat jo ennestään vuorotyö ja paljon työtä määrällisesti ja aikapaineessa. Tämä kaikki nakertaa hyvinvointia, sanoo tiedotteessa tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Joka toinen työntekijä ei ole voinut vaikuttaa muutoksiin työssään. Vain 16 prosenttia kokee muutokset myönteisinä. Suuri osa työntekijöistä palautuu huonosti ja kokee oman työkykynsä alentuneen.
– Hyvinvointialueiden johtamisessa ja kaikissa ratkaisuissa on syytä ottaa huomioon se, miten työtä muutetaan ja kehitetään sujuvaksi siten, että se samalla tukee työkykyä ja työstä palautumista. Työntekijät pitää ottaa mukaan jo muutosten suunnitteluun. Kehittämistä työyksiköissä kannattaa ripotella työaikasuunnitteluun ja toistuviin palaverikäytäntöihin, Laitinen korostaa.
Sote ja pelastustoimi voivat myös oppia toisiltaan. Soten erityinen voimavara näyttää olevan työyhteisön yhteistyön toimivuus. Pelastustoimen työntekijöistä useampi puolestaan palautuu työstä paremmin.
Työterveyslaitoksen vuodesta 2000 lähtien tekemät toistomittaukset osoittavat myös myönteisiä kehityskulkuja. Kuormitus on hieman helpottunut koronapandemian raskauttamista huippuvuosista. Voimavaratekijät, kuten työn palkitsevuus, mielekkyys ja työhön panostaminen, ovat säilyneet ennallaan.
– Yhteistoiminta ja työyhteisöt ovat merkittäviä voimavaroja sote-työssä, ja aiemmin saavutettu korkea taso on säilynyt hyvinvointialueilla vuonna 2023. Henkilöstön arvioiden mukaan lähijohtamisen oikeudenmukaisuus on jonkin verran parantunut, ja arvio lähiesihenkilön toiminnasta on erittäin positiivinen, tutkimusprofessori Mika Kivimäki luettelee.
Veto- ja pitovoimassa ei tapahtunut merkittävää heikentymistä, mutta ei myöskään korjaantumista.
– Halukkuus suositella työnantajaa ystäville on jatkanut laskuaan. Yli puolet henkilöstöstä harkitsi työnantajan vaihtamista, toisaalta näin he ovat tehneet jo viime vuosina, Kivimäki jatkaa.
Toistomittaukset osoittavat alentuneen työkyvyn yleistyneen karusti sote-alalla. Kaikissa alle 50-vuotiaiden ikäryhmissä alentunut työkyky on yleistynyt, ja erityisesti tilanne on huonontunut viime vuosikymmenen aikana alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä.
– Vuonna 2000 alle 30-vuotiaista kuusi prosenttia ei kokenut työkykyään parhaaksi mahdolliseksi. Vuonna 2023 vastaava luku oli 30 prosenttia, Kivimäki sanoo.
Syy ei ole selvä, mutta siihen on viitteitä. Nuorten sote-ammattilaisten työkyvyn heikkenemistä eivät selitä muutokset työkuormituksessa, työn hallintamahdollisuuksissa tupakoinnissa tai liikuntatottumuksissa. Sen sijaan samanaikaisesti nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet ja heidän arvionsa koetusta terveydestä on heikentynyt.