Suomen talous taittuu tänä vuonna taantumasta nollakasvuun. Euroalueen taittuminen taantumaan voi kuitenkin tukea talouttamme laskevien korkojen kautta, jolloin elpyminenkin alkaa Suomessa yksityisen kulutuskysynnän kasvaessa monia muita maita nopeammin, arvioi Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) tuoreessa talouskatsauksessaan.
Hypo ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvun olevan kuluvana vuonna nollassa. Ensi vuoden kasvuksi se arvioi 2,0 prosenttia. Viennin sekä yksityisen kulutuksen odotetaan piristyvän tämän ja ensi vuoden aikana.
– Taantuma kiusaa talouttamme vielä hetken alkuvuonna, kunnes Suomen talouskasvu kampeaa itsensä pyöreään torjuntavoittoon loppuvuotta kohti. Käsillä on paitsi asuntomarkkinoiden myös Suomen talouskasvun nollavuosi, jolloin työttömyys kasvaa ja ulkomaankauppa kangertelee, mutta valtaosa väestöstä vaurastuu inflaation ikeen väistyessä, kirjoittaa Hypon ekonomisti Juho Keskinen talouskatsauksessa.
Työttömyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna 8,0 prosenttiin laskeakseen ensi vuonna 7,5 prosenttiin.
Hypo ennustaa hintojen kallistuvan tänä ja ensi vuonna 2,0 prosenttia.
– Inflaatio yllätti sitkeydellään, mutta tuoreimmat tiedot yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksesta ovat painuneet paikoin jo yhden prosentin alapuolelle. Asuntovelallinen kohtaa Suomessa nyt positiivisen reaalikoron – eli tilanteen, jossa lainasta maksettava kokonaiskorko on suurempi kuin kuluttajahintojen nousu, Keskinen kirjoittaa.
Samalla palkansaajan ostovoima on kääntynyt tuntuvaan kasvuun ja eläkkeet erkanevat inflaatiosta ylöspäin vielä sitäkin suuremmin. Ansiotason nousu ylittää tällä hetkellä inflaation jopa historiallisen suuresti.
Maailmantalous kasvaa maltillisesti, vaikka velkasuhteet paisuvat historiallisena vaalivuotena. Lähi-idän ja Ukrainan kriisit näkyvät taloudessa epävarmuutena.
Vielä viime vuonna talouskasvua tukenut rakennusala vajoaa huonoimpaan suhdanteeseen sitten 1990-luvun, mikä heijastuu haitallisesti työmarkkinoille ja investointeihin.
Konkurssien määrä kasvaa ja ne ovat jo nyt korkeimmillaan 25 vuoteen. Rakennusalan konkurssit ovat kasvaneet korkeimmilleen yli kymmeneen vuoteen, mutta palvelualojen konkurssitilanne on hieman yllättäenkin hankalin koko 2000-luvulla.
Työllisyyden suunta on heikkenevä ja palvelutkaan eivät ole tänä vuonna turvassa jäätyään koronan jäljiltä jo valmiiksi takamatkalle.
Korko-odotusten käänne näkyy asuntovelalliselle jo 12 kuukauden euriborin painumisena lyhyempien korkojen alle. Monet asuntovelalliset pääsevät nauttimaan aiempaa alhaisemmasta korosta tarkistuspäivän koittaessa tänä vuonna, mikä on piristänyt asuntokauppaa jo nyt yhdessä varainsiirtoveromuutosten kanssa.
– Keskuspankin uskottavuus on nyt erityisen suurella koetuksella, kun markkinat pelkäävät taantumaa ja uskovat ohjauskoron laskuun jo ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Keskuspankki varoittelee samanaikaisesti uuden inflaatiosysäyksen vaarasta, kun pitkien korkojen lasku kohottaa myös itsessään mainittua riskiä. Markkinoiden odotusten ja keskuspankin kädenvääntö johtanee lopulta ohjauskorkojen laskuun, mutta kenties vasta kesän korvilla. Suomen kannalta katsoen korkoja lasketaan joka tapauksessa liian myöhään, mikä iskee haitallisesti Suomen talouskasvuun vielä kuluvana vuonna, Keskinen kirjoittaa.
Mahdollisuutena Hypo pitää muun muassa vihreää siirtymää, joka voisi tuoda investointien aallon ja sen johdosta Suomesta voisi tulla energiaomavarainen vetytalouden veturi.
Kriisit voisivat myös vauhdittaa energiamurrosta kestävään kasvuun, jolloin riippuvuus fossiilisesta energiasta vähenisi.
Riskeiksi Hypo nimeää Ukrainan ja Lähi-idän sotien eskaloitumisen ja epävarmuuden lamauttavan vaikutuksen taloudelle. EKP:n tiukka korkopolitiikka ja liian korkeana pysyvä ohjauskorko voisi johtaa Suomen ajautumiseen pitkäkestoiseen deflaatiokierteeseen. Myös sote-kustannusten karkaaminen ja valtiontalouden kykenemättömyys säästöihin talouskasvun tyssätessä tunnistetaan riskiksi.
Lisäksi yksi riski liittyy Kiinan ja maailman mikrosirutuotannon keskuksen Taiwanin välisiin suhteisiin.
– Jos Kiina hyökkäisi maahan, voitaisiin arvioiden mukaan puhua jopa kymmenen prosentin vaikutuksesta maailmantalouden kasvuun, mikä olisi toteutuessaan nykyväestön elämän suurin globaali talousshokki. Skenaario on toki epätodennäköinen, mutta mahdollinen, Keskinen arvioi katsauksessa.