Vuonna 2024 kärsitään vielä taantumasta, mutta talous voi lähteä elpymään niin, että vuosi 2025 on taas kasvun vuosi, jos taloustilanne kehittyy odotetusti. Tähän saakka pandemiaa seurannut talouskehitys on edennyt kuin taloustieteen oppikirjassa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki tiedotteessa.
– Makrotalous on loksahtanut kohdilleen suurin piirtein niin kuin taloustieteen perusoppikirja opettaa. Kaiken tämän jälkeen olemme taantumassa – ei yllättäen eikä vahingossa. Hyvä uutinen on se, että Euroopan keskuspankin odotetaan jatkossa pikemminkin laskevan korkoja. Kuinka paljon ja milloin korot laskevat, on auki oleva kysymys, Kotamäki toteaa tiedotteessa.
Rahapolitiikan kiristyminen ei ole todennäköisesti vielä välittynyt täydellä voimalla Suomen talouteen ja euroalueelle. Suomen inflaatio on hidastunut euroalueen keskimääräistä nopeammin, eli rahapolitiikka on jo Suomen kannalta liian kireää. Kireä rahapolitiikka tulee osaltaan painamaan kulutusta ja investointeja alas vielä lähitulevaisuudessa vaikkakin merkkejä rahapolitiikan löysentymisestä jo on.
– Korkotason jyrkkä nousu pelästytti monet yritykset ja investoinnit ovat olleet laskusuunnassa jo vuoden 2022 loppupuoliskolta lähtien. Varsinkin asuntorakentamisen pysähdys on ollut merkille pantavaa, Kotamäki sanoo.
Suomen talous nojaa vahvasti vientiin, ja myös vienti jäähtyy tällä hetkellä. Noin kaksi kolmannesta viennistä kohdistuu Eurooppaan ja tästä suurin osa euroalueelle. Kaikissa länsimaissa taloustilanne on asteittain muuttunut huonommaksi.
– Saksan talouskasvu on painunut nollan tuntumaan, eikä Saksa ole ainoa tärkeä kauppakumppani, jonka talousnäkymät ovat heikentyneet. Myös Ruotsissa, Hollannissa ja Kiinassa talouskasvu takkuaa. Viennin kohdemaiden talouksien sakkaaminen johtaa suomalaisten vientituotteiden kysynnän hiipumiseen. Näin ollen viennin taantuminen ei valitettavasti tule yllätyksenä.
Yksityinen kulutus on tukenut talouskasvua Suomessa, mutta jyrkästi noussut korkokanta sekä inflaation takia alentunut ostovoima näkyvät nyt kulutuksen supistumisena. Tietoja joulumyynnin vilkkaudesta on seurattu huolestuneina.
– Nyt kaivataan positiivisia signaaleja. Valitettavasti 27. joulukuutta julkaistu kuluttajien luottamusindeksi ei tuonut helpotusta luottamuksen ollessa poikkeuksellisen matalalla tasolla joulukuussa. Korkotason maltillistuminen voi helpottaa kuluttajien ja yritysten suurempia investointipäätöksiä, mikä olisi tärkeää uuden kasvun kannalta. Parhaimmillaan talous lähtee elpymään vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Hyvä, jos näin käy, mutta matkalla on vielä monta mutkaa ennen kuin valoisammat ajat koittavat taloudessa, Kotamäki toteaa tiedotteessa.
Hyvä uutinen on myös, että työllisyys on edelleen korkealla tasolla, vaikka työttömyysaste onkin asteittain noussut viime aikoina.
– Korkean työllisyyden takana on toisaalta ikävä rakenteellinen ongelma – työvoiman riittävyys, joka tullee olemaan Suomen riesana taas seuraavaan korkeasuhdanteeseen mentäessä. Vanheneva väestö ja liian vähäinen työperäinen maahanmuutto ovat solmu, jota suomalainen yhteiskunta ei ole vielä onnistunut aukaisemaan.