Hallitus esittää Nato-sopimusten hyväksymistä

Valtioneuvosto antoi torstaina Nato SOFAan ja Pariisin pöytäkirjaan liittymistä koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle.
Nato SOFA -sopimus koskee Naton jäsenvaltioiden joukkojen oikeudellista asemaa niiden oleskellessa virallisissa tehtävissä toisen Nato-valtion alueella. LEHTIKUVA/MIKKO STIG
Nato SOFA -sopimus koskee Naton jäsenvaltioiden joukkojen oikeudellista asemaa niiden oleskellessa virallisissa tehtävissä toisen Nato-valtion alueella. LEHTIKUVA/MIKKO STIG

Puolustusministeriön mukaan esitys sisältää sopimusten voimaansaattamislakien lisäksi yhdeksän liitelakia. Esityksessä arvioidaan, että sopimusten hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöllä tehtävää päätöstä.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen (Nato SOFA). Nato SOFA -sopimus koskee Naton jäsenvaltioiden joukkojen oikeudellista asemaa niiden oleskellessa virallisissa tehtävissä toisen Nato-valtion alueella.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lisäksi esitetään, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti perustettujen kansainvälisten sotilasesikuntien asemasta tehdyn pöytäkirjan sli ns. Pariisin pöytäkirjan. Pariisin pöytäkirjalla Nato SOFAn määräykset ulotetaan myös toisissa jäsenvaltioissa toimiviin Naton esikuntiin ja niiden sotilas- ja siviilihenkilöstöön.

Suomen liityttyä Naton jäseneksi Suomen pitää vuoden kuluessa liittymispäivästä hyväksyä kyseiset sopimukset. Suomi on jo Naton rauhankumppanimaana soveltanut Nato SOFAa ja Pariisin pöytäkirjaa pienemmässä mittakaavassa.

Esitys sisältää ehdotukset sopimusten voimaansaattamista koskeviksi laeiksi sekä ehdotukset liittymisen takia tehtävistä yksittäisistä lakimuutoksista eräisiin kansallisiin lakeihin.

Poimintoja videosisällöistämme

Hallituksen esityksessä on arvioitu sopimusten määräyksiä, jotka koskevat muun muassa maahantulomuodollisuuksia, aseenkanto-oikeutta, tuomiovallan jakautumista, vahingonkorvausoikeutta ja eräissä tapauksissa siitä luopumista sekä joukkojen erioikeuksia ja vapauksia.

Esityksessä tarkastellaan sopimuksiin liittymisen keskeisimpiä vaikutuksia, erityisesti sitä, miten ne vaikuttaisivat perus- ja ihmisoikeuksiin tilanteissa, joissa Suomi on joukkojen lähettäjä- tai vastaanottajavaltio.

Esityksessä on myös avattu sopimusten keskeisimpiä periaatteita, joita ovat vastavuoroisuus, sopimuspuolen suostumus sekä vastaanottajavaltion lainsäädännön kunnioittaminen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Esitykseen sisältyy Yhdysvaltojen kanssa tehty noottienvaihto, jolla vahvistetaan osapuolten yhteinen näkemys siitä, että Nato SOFAn tulkinnassa ja soveltamisessa osapuolet kunnioittavat kummankin maan lainsäädäntöä ja kansainvälisoikeudellisia velvoitteita.

Esityksessä katsotaan, että Nato SOFAn rikosoikeudellista tuomio- ja lainkäyttövaltaa sekä lähettäjävaltion viranomaisten toimivaltuuksia koskevaan VII artiklaan sisältyy määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa. Siksi eduskunnan päätös sopimusten hyväksymisestä esitetään tehtäväksi kahden kolmasosan enemmistöllä.

Suomi liittyy sopimuksiin tallettamalla niitä koskevat liittymiskirjat sopimusten tallettajana toimivan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Liittyminen tulee voimaan 30 päivän kuluttua liittymiskirjojen talletuspäivämäärästä.

Kansanedustajan mielestä pääoppositiopuolueen ulkopoliittinen linja jää epäselväksi.
Europarlamentaarikon mukaan asettelu sodan ja rauhan välillä on vanhentunut.
Jani Kokko haluaa perehtyä ensin valiokuntakuulemisiin.
Mainos