Kokoomuksen kansanedustaja Pekka Toveri kiittelee Iltalehden tästä löytyvää kirjoitusta, jossa Ukrainan sodan kommentaattorina tunnettu Emil Kastehelmi huomauttaa Suomen lähivuosien turvallisuuspolitiikan olevan muutakin kuin vain sarja onnistumisia. Tekstissä muun muassa muistellaan suomalaisten päättäjien ennakoinnin puutetta Ukrainan sodan kohdalla ja juuttumista vanhoihin kaavoihin.
– Kansallista turvallisuutta ei pitäisi jättää tuurin ja toivon varaan. Ennakointia, pitkäjänteistä toimintaa mm kv-sopimusten teossa ja valmiutta tarttua ikäviinkin asioihin tarvitaan. Sekä osaamista myös eduskunnassa, entinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö ja kenraalimajuri (evp.) Toveri toteaa X:n päivityksessään.
IL:n tekstissä nostetaan esiin muun muassa se, miten SDP:n Sanna Marinin perimään Antti Rinteen hallituksen ohjelmaan oli kirjattu ”suuressa viisaudessa”, ettei sotaa käyviin maihin viedä aseita. Linjauksen todetaan olleen soveltamiskelvoton, historiaton ja kuvanneen vaarallisen naiivia uskoa siihen, että turvallisuustilanne pysyy ennallaan.
Jutussa muistutetaan myös, miten perussuomalaisten, keskustan ja SDP:n eduskuntaryhmien puheenjohtajat totesivat Ylen kyselyssä vain pari päivää ennen Venäjän suurhyökkäystä helmikuussa 2022, että Suomen ei tulisi harkita asevientilinjausta uudelleen Ukrainan tilanteen takia. Tuolloin näytti jo käytännössä täysin varmalta, että Venäjä aloittaa laajat sotatoimet.
Suomalaiskeskustelussa unohtuu myös tämän tästä, että Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan jo vuonna 2014 ja käynyt siellä siitä lähtien veristä sotaa.
Marinin hallituksen aikana perussuomalaisten ryhmyrinä toiminut nykyinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio vastaa Toverin ketjussa arvosteluun.
– Yhden turpo-linjan perinne on ollut, että noudatetaan olemassa olevaa linjaa kunnes tehdään muutos yhdessä. Näin tapahtuikin Ukrainan ja Naton osalta, Tavio sanoo.
Rinteen ja Marinin hallituksissa puolustusministerinä toimi keskustan Antti Kaikkonen ja ulkoministerinä nykyinen presidenttiehdokas, vihreiden Pekka Haavisto.
Marin ja Haavisto vastustivat Natoa viimeiseen asti
Perinteisesti Suomen Nato-jäsenyyttä vastustaneiden keskeisten viime hallituksen päättäjien Nato-kannat muuttuivat nykyisistä mielikuvista poiketen käytännössä vasta, kun Venäjän suurhyökkäys oli alkanut ja kansan mielipide kääntynyt Naton puolelle.
Sanna Marin linjasi tammikuussa 2022 pitävänsä erittäin epätodennäköisenä, että Suomi hakisi Natoon hänen kaudellaan. Jäsenyyttä ei silloisen pääministerin mukaan oltu hakemassa eikä siitä edes keskusteltu. Venäjän sotavalmistelut ja raju retoriikka olivat tuolloin jo äärimmillään. Venäjältä oli myös esitetty uutta turvallisuusjärjestelyä Eurooppaan, jossa Suomen Nato-jäsenyys oli kiistetty.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto vastusti Suomen nato-jäsenyyttä vielä alkuvuodesta 2022. Presidentinvaalikampanjansa aikana Haavisto on kuitenkin luonnehtinut olleensa eturivissä Suomen Nato-tiellä.
Nato oli todellisuudessa vaikea paikka viime hallituksen päättäjille vielä Venäjän hyökkäyksen jälkeenkin.
Verkkouutiset kertoo tässä jutussa puoluejohtajien kiemurtelusta Nato-kysymyksen kanssa Ylen A-studiossa maaliskuun 1. päivänä 2022. Venäjän suurhyökkäys oli alkanut viikkoa aiemmin ja suomalaisten enemmistö siirtynyt Naton jäsenyyden kannalle. Kansa näytti vilahtaneen ohi osasta päättäjiä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo linjasi, että Suomen pitäisi liittyä Natoon, ja muistutti puolueensa kannattaneen jäsenyyttä 15-16 vuotta. Orpo totesi tilanteen muuttuneen nyt kansan mielipiteenkin osalta ja korosti, että jäsenyysasia on hoidettava yksituumaisesti.
Esimerkiksi Sanna Marin luonnehti taas omassa vastauksessaan Natoa ”sotilasliitoksi” puolustusliiton sijaan ja kieltäytyi ottamasta asiaan kantaa.
Pekka Toveri paneekin suunnanmuutoksen viime hallituksen kaudella kansan ansioksi. Hän luonnehtii Suomen johdon juuttuneen ”samoihin juoksuhautoihin vuosikymmeniksi”.
– Muutos tapahtui vasta kun kansa otti johdon ja näytti uuden suunnan. Ei hyvä, Toveri jatkaa.
Kenraali-kansanedustaja muistuttaa suomalaisten odottavan kyselyiden mukaan poliittiselta johdolta ulko- ja turvallisuuspoliittista asiantuntijuutta ja johtajuutta.
Tällä viikolla julkaistun Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat, että seuraava presidentti olisi kansainvälistä politiikkaa syvällisesti ymmärtävä ja siihen keskittyvä ulkosuhteiden ammattilainen.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa suomalaiset siis odottavat seuraavalta presidentiltä ammattimaisen otteen lisäksi hyvin selkeää johtajan roolia. Sen mukanaan tuoman vastuun kylkiäisenä suomalaiset olisivat melko laajalti valmiita kasvattamaan myös presidentin valtaoikeuksia. EVA:n kevään 2023 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvisi, että joka toinen suomalainen olisi valmis vahvistamaan presidentin ulkopoliittista valtaa, tulosanalyysin kirjoittanut EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto kommentoi tuloksia.
Hyviä nostoja Kastehelmeltä. Kansallista turvallisuutta ei pitäisi jättää tuurin ja toivon varaan. Ennakointia, pitkäjänteistä toimintaa mm kv-sopimusten teossa ja valmiutta tarttua ikäviinkin asioihin tarvitaan. Sekä osaamista myös eduskunnassa.https://t.co/bRN7quYOSK
— Pekka Toveri (@PToveri) October 31, 2023
Kansalaiset odottavat kyselyjen mukaan poliittiselta johdolta ulko- ja turvallisuuspoliittista asiantuntijuutta ja johtajuutta. Nyt johto juuttui samoihin juoksuhautoihin vuosikymmeniksi.
Muutos tapahtui vasta kun kansa otti johdon ja näytti uuden suunnan. Ei hyvä.— Pekka Toveri (@PToveri) October 31, 2023