Israelin puolustusvoimien historia on sarja epäonnistumisia, jota seuraa aina poikkeuksellisen nopea toipuminen. Näin arvioi yhdysvaltalainen politiikan tutkija Eliot A. Cohen Atlanticissa julkaistussa kirjoituksessaan.
Näkemystään hän perustelee maan historialla.
– Israelin laskuvarjojääkärien eliittiyksiköt syntyivät organisaatioista, jotka luotiin 1950-luvun alussa tapahtuneiden epäonnistuneiden kostohyökkäysten jälkeen. Sen panssaroidusta joukosta tuli yksi maailman parhaista surkean esityksen jälkeen vuonna 1956.
Cohen jatkaa, että puolustusvoimien muut yksiköt perustettiin vuonna 1974, epäonnistuneen panttivankien pelastusyrityksen jälkeen.
Hän myöntää, että ajoittain Israelin puolustusvoimilla on ollut myös suuria onnistumisia.
– Israelin loistava Syyrian ilmapuolustuksen tukahduttaminen vuonna 1982 johtui huikeista lentokonetappioista vuoden 1973 Jom Kippur -sodassa ja niin edelleen.
Israelin tilanne on kansainvälisesti esillä terroristijärjestö Hamasin lauantaina aloittaman hyökkäyksen myötä. Israelin puolustusvoimien suurena epäonnistumisena on pidetty sitä, miksei se osannut ennakoida Hamasin hyökkäystä etukäteen.
Historiaa ja nykyaikaa yhdistää Cohenin mukaan se, että jokaisen epäonnistumisen jälkeen Israelin puolustusvoimat ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen.
– Ja niin se sopeutuu myös tänään. Sitä (Israelin puolustusvoimia) auttaa tässä ankaran itsetutkiskelun perinne.
Tällä hän viittaa siihen, että jokaisen armeijan suuren epäonnistumisen jälkeen puolustusvoimien ylimmät päälliköt ja maan poliittinen johto on vaihdettu toiseen.
– Gazan rajalla tällä hetkellä tapahtuneen romahduksen jälkeen sama tapahtuu todennäköisesti. Se mitä sadat tuhannet israelilaiset mielenosoittajat (jotka ovat huolissaan ehdotetusta oikeusuudistuksesta) eivät voineet tehdä pääministeri Benjamin Netanjahulle, viisi tai kuusi synkkäkasvoista eläkkeellä olevaa tuomaria, kenraalia ja virkamiestä todennäköisesti kykenevät tekemään.
Cohen huomauttaa, että Israelin puolustusvoimia pidetään yhtenä maailman parhaista armeijoista, sillä se mielletään innovatiiviseksi, luovaksi ja taitavaksi.
– Se johtuu siitä, että se voi turvautua kaikkiin maansa lahjakkaimpiin ja kyvykkäimpiin kansalaisiin, mikä on yleisen asevelvollisuuden ja pitkäaikaisen reservipalveluksen laillisen järjestelmän suuri etu. Maan kehittynyt teknologinen perusta, joka alkoi tuntua sodassa jo vuonna 1967, on valtava apu, samoin kuin sen pieni koko ja uhan välittömyys. Sotilaathan taistelevat kirjaimellisesti suojellakseen kotejaan ja perhettään.
Kirjoituksessaan hän pohtii, mikä sitten selittää viime päivinä esillä olleen suuren epäonnistumisen. Vaikka Gaza on yksi voimakkaimmin valvotuista maa-alueista koko maapallolla, Israelin joukot eivät kyenneet varautumaan terroristijärjestön iskuun etukäteen.
Cohen arvioi, että yksi selitys liittyy Hamasin Iranilta ja mahdollisesti muilta toimijoilta saamaan apuun.
– Hamasin hyökkäysryhmien kouluttaminen, Gazan syvät ja monimutkaiset tunnelit ja bunkkerijärjestelmät sekä palestiinalaisen terroristiryhmän kyky salakuljettaa kehittyneitä aseita viittaavat kyvykkäiden liittolaisten työhön.
Cohen näkee epäonnistumiselle toisenkin syyn.
– Israelin puolustusvoimien ja sen poliittisten johtajien perisynti on ylimielisyys.
Some initial thoughts about the Simchat Torah massacre, and the ensuing war in and about Israel. The Israeli national security establishment failed catastrophically – and as in the past, it will recover. But it will be horribly costly. @CSIS @SAISHopkins. https://t.co/Wzg4MkpYmm
— Eliot A Cohen (@EliotACohen) October 9, 2023