Suomalaiset haluavat pitää kiinni käteisestä rahasta

Käteinen raha luo monelle turvallisuudentunnetta.
Vain 7 prosenttia suomalaisista pitää järkevänä, että käteisestä rahasta luovutaan kokonaan. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN
Vain 7 prosenttia suomalaisista pitää järkevänä, että käteisestä rahasta luovutaan kokonaan. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Kansalaisista 95 prosenttia pitää tärkeänä, että käteinen raha pysyy Suomessa yhtenä maksuvälineenä muiden joukossa. Vain seitsemän prosenttia suomalaisista pitää järkevänä, että käteisestä rahasta luovutaan kokonaan.

Etenkään vanhempi väestö ja pienemmillä paikkakunnilla asuvat suomalaiset eivät halua luopua käteisestä rahasta. Käteinen raha luo osalle suomalaisista turvallisuudentunnetta: useampi kuin joka kolmas (35 %) suomalainen on varannut tai aikoo varata ylimääräistä käteistä rahaa vallitsevan taloustilanteen vuoksi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ukrainan sota ja huoltovarmuus ovat muuttaneet lähes joka kolmannen (28 %) suomalaisen suhtautumista käteiseen rahaan.

– Käteisen käyttö on huoltovarmuuden lisäksi vahvasti myös yhteiskuntavastuuseen liittyvä kysymys. Kaikilla suomalaisilla ei ole mahdollisuutta saada pankkikorttia tai käyttää digitaalisia palveluita. Historiallisesti myös tiedämme, että yhteiskunnalliset murrokset lisäävät usein käteisen käyttöä. Ukrainan sota nosti vahvasti esille huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset, Nosto-käteisautomaattien maajohtaja Risto Lepo sanoo.

– Suomalaiset pitävät käteistä rahaa turvallisena maksuvälineenä ja ymmärtävät, että on järkevää säilyttää useita maksutapoja rinnakkain, hän jatkaa.

Käteinen tuo turvaa

Joka kolmas suomalainen on varannut tai aikoo varata ylimääräistä käteistä rahaa vallitsevan taloustilanteen vuoksi. Heistä 67 prosenttia on varannut ylimääräistä käteistä, koska käteistä on hyvä olla pahan päivän varalle.

Käteinen raha koetaan turvalliseksi: ylimääräistä käteistä rahaa varanneista suomalaisista 44 prosenttia on varannut ylimääräistä käteistä, koska kokee sen lisäävän turvallisuudentunnetta.

Poimintoja videosisällöistämme

Joka viides ylimääräistä käteistä varanneista suomalaisista (21 %) ajattelee käteisen helpottavan arjesta selviytymistä.

Käteisen rahan asema maksuvälineenä on heikentynyt Suomessa voimakkaasti, kun Suomi on digitalisoinut pankkipalveluitaan. Myös koronapandemia heikensi käteisen rahan asemaa.

Noin puolella suomalaisista (48 %) mukana olevan käteisen rahan määrä on pysynyt samana, kun vain prosentilla prosentilla mukana olevan käteisen määrä on tutkimuksen mukaan kasvanut. Keskimäärin suomalaisilla on lompakossaan 56 euroa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lepo muistuttaa EU:n komission suosittelevan, että käteisen rahan hyväksymisen tulisi olla sääntö vähittäiskaupassa.

– Kieltäytyminen edellyttäisi perusteltua syytä. Monet käyttötilanteet edellyttävät edelleen käteisen käyttöä. Vakavissa häiriötilanteissa on Suomelle myös yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden kannalta olennaisen tärkeää säilyttää rinnakkaisia maksutapoja. Ruotsissa käteisellä on laillisen maksuvälineen asema, eli se tulee hyväksyä maksuvälineenä kaikilla maassa. Suomi tarvitsisikin selkeämpää lainsäädäntöä turvaamaan käteisen käyttöä, Lepo sanoo.

Tulokset selviävät Nosto-käteisautomaattien IRO Researchilla teettämästä Käteisen käyttö Suomessa -tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin syyskuun 2023 aikana.

Henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen.
Elinkeinoelämän keskusliiton pitkäaikainen toimitusjohtaja jää eläkkeelle toukokuussa.
Rahaministerin mukaan harvat ovat valmiita säästämään omistaan.
Mainos