Moni suomalainen on joutunut muuttamaan remonttisuunnitelmiaan kallistuneiden elin- ja rakennuskustannusten ja epävarman taloustilanteen takia, selviää vakuutusyhtiö LähiTapiolan kyselystä.
Kyselyssä selvitettiin, millaisia remonttisuunnitelmia suomalaisilla on kotona tai mökillä lähiaikoina eli seuraavan parin vuoden aikana. Niistä, jotka kertoivat jonkinlaista suunnitelmia olevan, yli puolet (58 prosenttia) oli joutunut taloussyistä muuttamaan suunnitelmiaan alkuperäisestä.
Yleisimmin päätöksenä oli töiden lykkäys. Noin kolmannes vastaajista (29 prosenttia) kertoi remontti- tai kunnostustyön aloitusta lykätyn taloussyistä. Noin joka viides (18 prosenttia) taas kertoi suunnitelmia supistetun alkuperäisestä ja joka kymmenes (9 prosenttia) oli päättänyt jättää jonkin remontin kokonaan tekemättä. Yksi ratkaisu on myös ollut käyttää aiottua edullisempia materiaaleja.
– Kun rakennustarvikkeet ja ylipäätään elinkustannukset ovat viime vuosina kallistuneet, ja talousnäkymäkin on hämärä, ei ole ihme, jos se heijastuu remonttisuunnitelmiin. Esimerkiksi pientaloissa suosittelen kuitenkin tekemään ainakin välttämättömät peruskorjaukset, jotta vältytään isommilta vahingoilta. Pahimmillaan remontin lykkäys voi lisätä esimerkiksi vuotoriskejä. Vanhemman talon kunnossapito on toki aina tasapainoilua toivottujen ja välttämättömien korjausten kanssa, sanoo LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm tiedotteessa.
Kyselyn mukaan joka toisella suomalaisella (50 prosenttia) on ollut lähiaikoina näköpiirissään jonkinlainen remontti, esimerkiksi pieni pintaremontti, yksittäisen rakennuksen osan kunnostus tai iso peruskorjaus. Iso rakennusremontti, kuten katon, putkien tai energiaremontti, on suunnitelmissa vastaajista noin joka kymmenennellä (8 prosenttia). Näihin suunnitelmiin vallitseva taloustilanne on siis vaikuttanut.
Pandemia-aika synnytti Suomeen remonttibuumin, mutta viime vuosina roima rakennuskustannusten hinnannousu on myös hillinnyt remonttihaluja. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2021-2023 ovat kallistuneet merkittävästi niin rakennustarvikkeiden kuin -työn hinta. Jos raha ei riitä kaikkeen, asiantuntijat suosittelevat pitämään huolta esimerkiksi putkista, katosta ja sähköistä.
– Putkiremonttien lykkääminen voi johtaa kalliisiin vesivahinkoihin. Kotivakuutus tietysti korvaa vesivahinkoja, mutta vanhojen putkistojen korjauksista joudutaan tekemään ikävähennyksiä. Putkirikko voi myös aiheuttaa merkittävän asumisen haitan, jos koti ei ole hetkeen käytössä. Vakuutuksesta korvataan tilapäisen asumisen kuluja, mutta se ei tietysti täysin poista huolta ja harmia, Ekholm sanoo.
Jo tapahtunut vesivahinko kannattaa korjata, koska pidemmän päälle kosteusvaurio voi vaikuttaa niin asunnon asuttavuuteen kuin arvoon. Talon kattoa ei myöskään kannata päästää rapistumaan niin heikoksi, että vesi vuotaa sisään.
– Vakuutuksesta korvataan lähtökohtaisesti äkillisiä ja ennalta-arvaamattomia vahinkoja. Näitä ovat esimerkiksi puun kaatuminen talon päälle tai se, että myrskytuuli rikkoo katon, jolloin sadevesi tulee sisään. Hitaasti syntynyttä vanhan katon vuotoa vakuutus ei kuitenkaan valitettavasti korvaa, kertoo LähiTapiolan korvauspäällikkö Maarika Vauhkonen.
Vauhkonen kannustaa kiinnittämään huomiota myös rakennuksen sähköjärjestelmien kuntoon. Niistä ei usein puhuta niin paljon kuin putki- tai kattoremonteista.
– Sähköjärjestelmä- ja laitevioissa tulevat jo esiin tulipalon tai sähköiskun vaara. Sähkö näyttelee ihan merkittävää roolia korvaamiemme palovahinkojen syttymissyynä. Jos siis havaitsee, että sähkökaapissa, -johdoissa tai -laitteissa on jokin vika, sitä ei kannata sivuuttaa olan kohautuksella. Sähkömies kannattaa kutsua paikalle myös, jos sulakkeet räpsyvät jatkuvasti, sanoo Vauhkonen.
Jos jostain on tarve säästää, lisää asuinmukavuutta tai silmän iloa tuovien muutosten lykkääminen ei usein aiheuta vahinkoriskiä. Esimerkiksi maalaus-, pinnoitus- tai sisustustöiden siirtyminen voi lähinnä harmittaa tai aiheuttaa kosmeettista haittaa.
LähiTapiolan kyselyn mukaan moni on nyt käyttänyt yhtenä säästökeinona myös itse tehdyn remontti- tai talkootyön lisäämistä. Kyselyn mukaan vajaa kymmenes vastaajista (7 prosenttia) kertoi joutuneensa muuttamaan remonttisuunnitelmiaan niin, että työt on päädytty tekemään itse tai pyytämään talkooapua ulkopuolisen remonttiyrityksen palkkaamisen sijaan.
Vauhkonen muistuttaa, että monessa tilanteessa ammattilaisen puoleen on hyvä kääntyä.
– Jo lakikin vaatii käyttämään ammattilaista aina esimerkiksi sähkö- ja putkitöissä. Asiantuntija voi myös osata tehdä työn turvallisemmin kuin omatoimiremontoija. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan rakennuksen kuntotarkastuksissa on aina hyvä käyttää ammattilaista. Asiantunteva kuntotarkastaja voi arvioida esimerkiksi tietylle rakennustyypille yleisiä vikoja ja niiden korjaustarvetta ja -mahdollisuuksia. Se helpottaa remonttien suunnittelua.
Asennustöissä kannattaa käyttää ammattilaista usein korvausvastuidenkin takia.
– On hyvä tiedostaa, että kotivakuutuksesta ei korvata suoraan asennusvirheestä aiheutunutta vahinkoa. Jos siis yhtään epäilee omia taitojaan, on varmempaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Ammattilaisilla pitäisi myös olla vastuuvakuutukset kunnossa, jolloin mahdolliset virheet voivat mennä heidän piikkiinsä, kertoo Vauhkonen.
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 19.–25. toukokuuta 2023 kaikkiaan 2 129 suomalaista. Vastaajat edustavat maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.