Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin vierailu osoitti Suomen ulkopolitiikan muuttuneen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. UPI-johtaja on jo aikaisemmin todennut Suomen roolin ”Venäjä-kuiskaajana” olevan ohi, ja hän avaa ajatuksiaan Suomen aseman muutoksesta Helsinki Security Forumin julkaisemassa englanninkielisessä kirjoituksessa.
Suomi ei ole enää pelkkä Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajien tapaamispaikka, vaan presidentti Biden vieraili nyt tuoreessa Nato-maassa, Aaltola muistuttaa. Presidentin vierailu on osoitus niin siitä, miten Ukrainan sota on muuttanut Eurooppaa, kuin siitä, että sota ei etene Venäjän suunnitelmien mukaisesti. Hyökkäyssota on vahvistanut transatlanttista yhteistyötä lännen demokratioiden välillä, Aaltolta huomauttaa.
Hän kuvailee Bidenin vierailua synkkien aikojen valopilkuksi, uudeksi aluksi Pohjois-Euroopalle ja sen transatlanttiselle suhteelle.
Natoon Suomi liittyi kun kaikki toivo oli menetetty Venäjän suhteen, Aaltola kirjoittaa. Suomi on kuitenkin ansainnut paikkansa Natossa ja Yhdysvaltojen liittolaisena.
– Suomi on stoalainen, jopa spartalainen tasavalta. Maanpuolustustahto on maailman huippuluokkaa. Yli 80 prosenttia suomalaisista on valmis puolustamaan maataan, myös tilanteessa jossa lopputuloksesta ei ole varmuutta, Aaltola muistuttaa.
Naapuruus Venäjän kanssa tulee määrittelemään Suomen asemaa Natossa, Aaltola toteaa. Suomi tunnustaa geopoliittiset tosiasiat, hän kirjoittaa.
– Suomi tulee todennäköisesti korostamaan pelotetta – kuitenkin kylmäpäisesti ja realistisesti. Näin Suomi ei ole taakka kenellekään, vaan oman ja muiden turvallisuuden edistäjä.
Suomen kyky ja tahto huolehtia omasta puolustuksestaan ei ole jäänyt huomaamatta Washingtonissa, Aaltola kirjoittaa. Suomi ei ole Yhdysvalloille arvokas liittolainen pelkästään maantieteellisen sijaintinsa takia, vaan myös puolustuskykynsä ansiosta.