Virossa alkoivat tänään 30. kesäkuuta iltaseitsemältä järjestyksessään 13. nuorten laulu- ja tanssijuhlat, jotka päättyvät sunnuntaina 2. heinäkuuta. Ne järjestetään viiden vuoden välein kuten myös yleiset laulu- ja tanssijuhlat.
Tämänkertaisten nuorten laulu- ja tanssijuhlien aiheena on ”Püha on maa” eli suomeksi ”pyhä on maa”. Nuorten laulu- ja tanssijuhlia on järjestetty vuodesta 1962 lähtien.
Yleisiä laulujuhlia taas on vietetty vuodesta 1869 ja koko Baltian tanssi- ja laulujuhlien perinne on kirjattu UNESCOn ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön joukkoon.
Laulujuhlilla otetaan myös Ukraina huomioon
Kansallinen kuorolaulu ja kansantanssit antoivat Virossa mahdollisuuden ilmaista neuvostomiehityksen ja venäläistämisen puristuksessa ollutta virolaista kansankulttuuria. Ne ovat myös pysyneet suosittuina ja tärkeinä virolaisuuden ilmentyminä tämänpäivänkin Virossa.
– Ajatelkaamme heimokansojamme, jotka on tukahdutettu levottomassa väkivallan imperiumissa. Muistakaamme ylipäätään kaikkia kansoja, joiden olemassaolo ja vapaa itseilmaisu eivät ole taattuja, kirjoitti Postimees 30. kesäkuuta nuorten laulu- ja tanssijuhlia käsittelevässä pääkirjoituksessaan samalla Venäjään viitateen.
”Püha on maa” on fraasi, joka toistuu monessa isänmaallisessa virolaislaulussa, kuten Tõnis Mäen vuonna 1988 esittämässä kappaleessa Koit (”Koitto”). Se on itsenäisyyden palauttamiseen johtaneen uuden kansallisen heräämisen keskeinen tunnuslaulu.
Laulujuhlien taiteellisen toimikunnan jäsen Aarne Saluveer sanoo Eesti Päevalehdelle, että tämänkertaisilla nuorten laulu- ja tanssijuhlilla on ennätykselliset 12 ensiesityksensä saavaa teosta. Niiden tarkoitus on sopia yhteen tämänvuotisen teeman kanssa ja olla ”kumarrus esivanhempiemme rohkeudelle ja vapauspyrkimyksille”.
Laulujuhlilla eivät jää kuulematta myöskään virolaisille tärkeimmät yhteislaulut, joita ovat Koit-kappaleen lisäksi esimerkiksi Juhan Liivin ”Ta lendab mesipuu poole” ja Lydia Koidulan runoon perustuva ”Mu isamaa on minu arm”.
Laulu- ja tanssijuhlat alkavat Tallinnassa tanssijuhlilla Kalevin stadionilla pääesityksellä ”Sillad” (”Sillat”), joka esitetään lauantaina 1. heinäkuuta vielä kaksi kertaa. Lisäksi lauantaina järjestetään Tallinnan Vapaudenaukiolla järjestetään kansanmusiikkijuhlaosuus.
Tanssijuhlat muuttuvat laulujuhliksi, kun juhlakulkue saapuu Tallinnan Laulukentälle sunnuntaina 2. heinäkuuta kello 14.
Laulukentällä esitetään 42 musiikkiteosta, joista 12 saa ensiesityksensä. Seitsemän teosta on sovitettu uudelleen. Edeltävissä vuonna 2017 järjestetyissä nuorten laulujuhlissa ”Mina jään” (”Minä jään”) oli 44 musiikkiteosta, joista yhdeksän sai ensiesityksensä, sekä 15 uudelleensovitettua.
Laulujuhlilla otetaan huomioon myös sota Ukrainassa ja ukrainalaisten auttaminen. Kuoroja on myös suositeltu ottamaan ohjelmistoonsa ukrainalaisia lauluja.
Yhteensä tämän vuoden nuorten tanssi- ja laulujuhliin osallistuu lähes 25 000 osallistujaa, joista 22 600 on kuorolaulajia ja 2300 simfonia- ja puhallinorkesterin muusikoita.
Tanssijuhliin osallistuu 559 ryhmää, joihin kuuluu 8324 tanssijaa ja voimistelijaa. Kansanmusiikkijuhliin osallistuu 83 ryhmää, joissa soittaa yli 800 muusikkoa.