Ruotsissa merkittävä kiinteistötoimija SBB ja Saksassa Euroopan suurin vuokranantaja Vonovia ovat joutuneet vaikeuksiin korkojen noustessa. Yhtiöiden markkina-arvosta on sulanut kymmeniä prosentteja. Voiko tilanne heijastua myös Suomeen?
– Ajattelisin tätä yleisen taloustilanteen kautta, eli jos Saksan taloustilanteessa on kupruja, niin se tietysti voi vaikuttaa Suomeenkin, sillä Saksa on iso moottori Euroopan taloudelle, vastaa Hypo-pankin ekonomisti Juho Keskinen.
– Nythän on uutisoitu, että Saksa on mennyt taantumaan. Ruotsi ja Saksa ovat Suomelle tärkeitä kauppakumppaneita, joten talouden ongelmat voivat heijastua meillä vientiin, hän jatkaa.
Keskisen mukaan Suomessakin toimii muutamia saksalaisia kiinteistösijoittajia, ja talouden yskähtely näkyy siten, että ne eivät välttämättä ole käynnistämässä uusia hankkeita.
– Jos on hyvin sijoittajavetoista toimintaa, niin uudet rakennushankkeet eivät tässä tilanteessa lähde liikkeelle ja enemmänkin ostajasta on muututtu myyjäksi, Keskinen kuvailee.
– En kuitenkaan näe, että nämä yksin heijastuisivat kovin voimakkaasti Suomen talouteen, koska meillä on myös paljon pitkäjänteisesti toimivia yhtiöitä, kuten esimerkiksi työeläkeyhtiöt.
Myös OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén sanoo Verkkouutisille, ettei usko Ruotsista ja Saksasta leviävän mitään isompaa kriisiä Suomeen.
– Kyse on kuitenkin yksittäisistä toimijoista, enkä näe, että se voisi Suomen taloutta horjuttaa. Tilannetta pitää tietysti seurata, mutta mitään akuuttia huolta ei ole, Widgrén arvioi.
SBB eli Samhällsbyggnadsbolaget i Norden omistaa Kauppalehden mukaan vajaat pari sataa pääasiassa hoivakoti- tai päiväkotikiinteistöä myös Suomessa, mikä vastaa alle kymmenesosaa yhtiön koko kiinteistöomistuksesta.
”Nopeaa elpymistä ei ole nähtävissä”
Ruotsin asuntomarkkinat ovat olleet Suomea reippaammassa pudotuksessa, mutta Widgrénin ja Keskisen mukaan se johtuu maiden selkeistä eroista asuntokaupassa.
Widgrén toteaa, että asuntojen hinnat ja asunnonomistajien velkaantuminen kasvoivat Ruotsissa Suomea nopeammin, joten Suomessa seuraukset korkojen nousustakin ovat olleet miedompia.
– Suomessa asuntolainoja lyhennetään tunnollisesti, mutta Ruotsissa lainaa ei ole tarvinnut maksaa kokonaan pois, vaan riittää, että alussa lyhentää. Pankki voi myös muuttaa marginaalia kesken laina-ajan niin halutessaan, toisin kuin Suomessa. Myös Ruotsin kaupungistumiskehitys on ollut nopeampaa, mikä on näkynyt hintatasossa, Keskinen vertailee.
Millaiseen taantumaan Suomessa pitäisi nyt varautua?
– Ennustamme edelleen suhteellisen maltillista taantumaa. Bruttokansantuotteesta ennusteemme tälle vuodelle on -0,8 prosenttia, mikä on aika heikko luku, Widgrén sanoo OP:n suhdannearviosta.
Keskinen kertoo olevansa ”aika skeptinen” Suomen loppuvuoden suhteen. BKT:n kasvu ja kansantalouden neljännesvuosimittarit ovat olleet heikommat kuin on ennakoitu ja rakennusinvestoinnit romahtaneet.
– Rakennusalalla ollaan aika matalissa tunnelmissa ja myös teollisuuden tilauskanta on laskenut, mikä on näitä eteenpäin näyttäviä mittareita. Mutta en usko mihinkään 1990-luvun lamaan verrattavaan tilanteeseen, koska työllisyys on ollut ennätyskorkealla ja inflaatio on kuitenkin laskussa.
– Pääomia on kertynyt korona-aikana ja nyt otetaan kiinni viime vuoden köyhtymistä, Keskinen jatkaa.
Asuntokaupassa tilanne jatkuu molempien ekonomistien mukaan hankalana.
– Luulen, että hinnat jatkavat laskuaan vielä vähän aikaan ja kääntyvät loppuvuona maltillisesti nousuun. Ensi vuosi jää kuitenkin heikoksi kokonaisuutena, sillä nopeaa elpymistä ei ole nähtävissä. Jos korkotason nousu vakaantuisi, kuten nyt näyttää, se voisi tuoda markkinaan positiivista virettä, Widgrén sanoo.
Uutisissa on kerrottu kiinteistöistä, jotka on myyty 1 eurolla korjauskustannuksista eroon pääsemiseksi, sekä siitä, että asunnonomistajat haluaisivat eroon rajusti yhtiövelkaisista asunnoistaan jopa negatiivisella myyntihinnalla.
– En usko, että mitään isoa pakkomyyntiaaltoa on tulossa. Totta kai jotain yksittäisiä tapauksia voi olla, kun korot ja ylipäätään kaikki kustannukset nousevat, Widgrén toteaa.
Keskinen huomauttaa, että asuntokauppa käy kolmanneksen hitaampana kuin vuosi sitten, mutta edelliseen niin sanottuun normaalivuoteen 2019 verrattuna 20 prosenttia matalampana.
– Asuntokaupassa on patoutunutta kysyntää korkotilanteen takia. Ostajat ovat nopeampia reagoimaan muutoksiin kuin myyjät. Jossain vaiheessa kysyntä purkautuu, kunhan Euroopan keskuspankki antaisi jonkin signaalin siitä, etteivät korot enää nouse, Keskinen sanoo.
LUE MYÖS:
OP:n ekonomistin mukaan Fed pidättäytynee koronnostosta
Sijoitusbuumi velkarahalla vinoutti asuntotarjonnan ja toi jättiriskit